Etymologiadata:imsm:kärsä

*kärsä

Vastineet:

• Suomi: kärsä
• Karjala: kärsä
• Vepsä: kärz
• Vatja: kärsä (lainasana ← inkeroinen)
• Pohjoisviro: kärss
• Eteläviro: kärs
• Liivi:

mksm. *kärsä (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

kärsä (Jusl 1745; yl.) ’(et. sian) kuono / Rüssel’
~ ink kärsä ’(sian) kärsä; astian nokka’ | ka kärsä ’eläimen (tav. sian) kuono; piipun tai kauhan pesä’ | ly kärz(e̮) ’sian kärsä’ | ve kärz id. | va (Kukk) kärsä ’id.; astian nokka’ | vi kärss (g. kärsa) ’sian kärsä’. — Sm > lpN gærsse ’sian kärsä’; ims > ven kjárzja, kjárza id.

Lähdekirjallisuus:

• Ahlqvist 1859 Anteckn 88 (sm ~ ve)
• Qvigstad 1881 Beiträge 80 (sm > lp)
• Pogodin 1904 Severnorussk 38 (+ ka; ims > ven)
• Kalima 1915 OLR 146
• SKES 1958 262 (+ ly)
• EEW 1982–83 1143

[kärsä Álgu-tietokannassa]

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Arjalaisperäinen

Lähde, s.	M	S	E	L	Väite	Argumentit
Parpola 2005 JoIS: 42–4	+	+	+		< ksgr *kärsä < *karsa ← kar *karša- 'sian kärsä; vako' > av karša- 'vako'	*rs ← ar *rš voi selittyä *rš:n puuttumisella kohdekielestä; vokaalisuhde kuten sm sanaparissa tuhma ~ tyhmä; sikasanastossa myös oras on ar lainaa [tarkemmin karjun merkityksestä ar uskonnoissa]; lähtömuoto < vkar *koršo- < kie *kwolso-, vrt. mia āla-johdos caṣā́la 'kärsä' < *carṣā́la ⇐ carṣ- ~ karṣ- 'vetää, raahata; kyntää' (sian tonkimista on usein verrattu kyntämiseen [ks. paralleeli]) < kar *carš- < vkar *cerš- < kie *kwels- [ie vastineita]
Holopainen 2019: 128–30	x	+			Tarkennus: ? ← kar / kir *karṣū́-, vrt. mia karṣū́- 'vako; hauta', av, ossI xæssun : xast, D xærsun : xarst 'kantaa, synnyttää'	š kuului kantauraliin ja vanhimpiinkin ar lainoihin; ä–ä-vartalo ei voi palautua kantasuomea vanhempiin kielentasoihin; sekä -ä- että -s- voivat selittyä myöhemmästä ir lähtömuodosta (esiosseetti / alaani?)

EVE:n sana-artikkeli

EVE:kärsä