Etymologiadata:imsm:terveh

*terveh

Vastineet:

• Suomi: terve
• Karjala: terveh
• Vepsä: terveh
• Vatja: terve
• Pohjoisviro: terve
• Eteläviro: terveh
• Liivi: tīera

mksm. *terveh (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

terve (Agr; yl.) ’gesund; heil; Gruß zur Begrüßung od. beim Abschied’, murt. myös ’ehjä, kokonainen, koko’, johd. terveellinen, tervehtiä, tervehtyä, tervehdys, ks. erikseen terveiset, yhd. tervetuloa
~ ink terve ’terve; kokonainen, ehjä’ | ka terveh ’terve; ehjä; terve!’, tervehelline ’terveellinen’, tervehteä ’tervehtiä; toivottaa onnea (häissä); parantaa’, tervehtyö ’eheytyä, parantua’ | ly t́erveh ’terve; paksusydäminen puu; terve!’, t́ervehtädä ’tervehtiä’ | ve t́erveh ’terve; terve!’, t́ervehtada ’suudella’ | va terve ’terve; koko’ | vi terve ’terve; eheä, kokonainen; koko, kaikki’, tere ’terve, hyvää (päivää, huomenta, iltaa)’, tere tulemast ’tervetuloa’, terveline ’terveellinen’, tervitada ’tervehtiä’ | li tīera ’terve; koko; terveellinen’, tērińt́ə ’tervehtiä’.

Johd. sanasta terva, joka lienee alk. merkinnyt ’tervaspuuta’, josta *terveh ’paksu-, lujapuinen’ > ’terve’ > ’ehjä, kokonainen’. — Sm > lpN dǣrvâs (In Ko Kld T) ’terve, eheä; lahoamaton (puu); tiivis, ei huokoinen (poron sarvi)’, N dǣrvâ (In Ko Kld) ’terve!’, N dǣrvâtit (In Ko Kld T) ’tervehtiä’.

Lähdekirjallisuus:

• Ganander 1787 NFL 3 144 (sm ~ vi)
• Sjögren 1849 MélR 1 200 (+ li)
• Lönnrot 1854 Enare 255 (+ lpN In)
• Ahlqvist 1856 WotGr 155 (+ va)
• Ahlqvist Suomi 1857 97 (< ven zdorovyj ’terve’)
• Ahlqvist 1859 Anteckn 107 (+ ve)
• Setälä 1890–91 ÄH 313 (+ ka)
• Mikkola 1894 SUST 8 116 (sm ei < ven)
• Setälä 1928 UJ 8 300 (< arj)
• *Kiparsky Vir 1952 94–99 (← terva)
• E. Itkonen 1960 LpChr 103 (lp < sm)
• SKES 1975 1276–78 (+ ly; ← terva)
• Hofstra 1992 Sprachraum 60 (< germ *derƀa-z ’vahva’, vrt. mn djarfr ’rohkea’, mas derƀi ’vahva’)

[terve Álgu-tietokannassa]

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Arjalaisperäinen

Lähde, s.	M	S	E	L	Väite	Argumentit
NES 2004: s.v. terve					← ar, vrt. av drvā ’terve’ [Koivulehto, esitelmä Suomalais-Ugrilaisessa Seurassa 21.3.2003]

Balttilaisperäinen

Lähde, s.	M	S	E	L	Väite	Argumentit
Karaliūnas 2004: 103–112					← ba *(s)tervas, vrt. lt tervėtis, stervėtis

Johdos

Lähde, s.	M	S	E	L	Väite	Argumentit
Kiparsky 1952 Vir: 94–99					Johdos sanasta terva

Hylätty etymologia: ← ar, vrt. dharman- ’dharma; järjestys’, ks. Jacobsohn 1933: 139

Hylätty etymologia: ← venäjän zdorovyj ’terve’, ks. Mikkola 1894: 116

EVE:n sana-artikkeli

EVE:terve

Keskustelu

Siirretty keskustelu sivulta Etymologiadata talk:imsm:terveh/th:

Tälle sanalle esitetty arjalainen ja balttilainen etymologia ovat molemmat hyviä. Onko argumentteja erityisesti jommankumman puolesta (tai jompaakumpaa vastaan)? Omassa väitöskirjassani olen kannattanut arjalaista etymologiaa, mutta se johtuu oikeastaan siitä, että balttilainen jäi vahingossa huomaamatta.

Karaliūnas (2004) olettaa balttilaisen adjektiivin *(s)tervas 'vahva, terve' olemassaoloa verbien tervėtis 'recover, mend, convalesce', stervėtis 'recover, gain strength' perusteella. Varsinaisesti tämän adjektiivin jatkajia ei kuitenkaan ole attestoitu. Tältä kannalta arjalainen originaali voisi olla todennäköisempi.

Arjalaislainoissa on tietysti vähemmän *-eh-vartaloita, mutta tämä ei toki ole mikään este, kun varsin produktiivinen vartalotyyppi on kyseessä. --Sholopainen (keskustelu) 11. joulukuuta 2020 kello 01.14 (EET)

Itseä vähän häiritsee, ettei kantaindoranin *drv-:n substituutiosta ei ole selvää rinnakkaistapausta. Niklas Metsäranta (keskustelu) 14. joulukuuta 2020 kello 20.34 (EET)

Hyvä huomio. On myös epäselvää, miksi tässä on itämerensuomessa juuri e-vokaali, kun labiaalisessa ympäristössä voisi odottaa labiaalivokaalia, siis jos on konsonanttiyhtymässä v ja sitä seuraa vielä labiaalivokaali. --Sholopainen (keskustelu) 14. joulukuuta 2020 kello 20.41 (EET)

Siis ei ole labiaalivokaalia, kirjoitin epäselvästi, mutta siis tuo labiaalinen v on. --Sholopainen (keskustelu) 14. joulukuuta 2020 kello 20.41 (EET)