Etymologiadata:imsm:terveh
*terveh
Vastineet:
- Suomi: terve
- Karjala: terveh
- Vepsä: terveh
- Vatja: terve
- Pohjoisviro: terve
- Eteläviro: terveh
- Liivi: tīera
mksm. *terveh (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
~ ink terve ’terve; kokonainen, ehjä’ | ka terveh ’terve; ehjä; terve!’, tervehelline ’terveellinen’, tervehteä ’tervehtiä; toivottaa onnea (häissä); parantaa’, tervehtyö ’eheytyä, parantua’ | ly t́erveh ’terve; paksusydäminen puu; terve!’, t́ervehtädä ’tervehtiä’ | ve t́erveh ’terve; terve!’, t́ervehtada ’suudella’ | va terve ’terve; koko’ | vi terve ’terve; eheä, kokonainen; koko, kaikki’, tere ’terve, hyvää (päivää, huomenta, iltaa)’, tere tulemast ’tervetuloa’, terveline ’terveellinen’, tervitada ’tervehtiä’ | li tīera ’terve; koko; terveellinen’, tērińt́ə ’tervehtiä’.
- Ganander 1787 NFL 3 144 (sm ~ vi)
- Sjögren 1849 MélR 1 200 (+ li)
- Lönnrot 1854 Enare 255 (+ lpN In)
- Ahlqvist 1856 WotGr 155 (+ va)
- Ahlqvist Suomi 1857 97 (< ven zdorovyj ’terve’)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 107 (+ ve)
- Setälä 1890–91 ÄH 313 (+ ka)
- Mikkola 1894 SUST 8 116 (sm ei < ven)
- Setälä 1928 UJ 8 300 (< arj)
- *Kiparsky Vir 1952 94–99 (← terva)
- E. Itkonen 1960 LpChr 103 (lp < sm)
- SKES 1975 1276–78 (+ ly; ← terva)
- Hofstra 1992 Sprachraum 60 (< germ *derƀa-z ’vahva’, vrt. mn djarfr ’rohkea’, mas derƀi ’vahva’)
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Kiparsky 1952 Vir: 94–9 | + | + | ⇐ terva + *-eh | |||
| Karaliūnas 2004 CILT: 103–6 | - | Vastaan | Ehdotettu bsl semanttinen paralleeli epäuskottava |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| NES 2004: s.v. terve | ← ar, vrt. av drvā 'terve' [Koivulehto, esitelmä SUS 21.3.2003] | |||||
| Vainik 2014 ESUKA: 151 | + | Puolesta | Arjalaislainat syntyä, varsa, vasa, porsas, terve, paksu, paras, udar, terne ja voi omaksuttiin karjanhoidon kontekstissa | |||
| Holopainen 2019: 280 | x | + | + | Tarkennus: < *terwV ← kar t. kir *drva- > mia dhruvá- 'kova, kiinteä, varma', av drwa- 'terve', mpers duruva- 'kiinteä', npers darōd 'terveys, kukoistus' | Sananalkuisen konsonanttiyhtymän substituutio harvinainen, sillä ksm *e epenteettinen [ks. paralleeli]. Ir sanan vanhin merkitys 'terve'. Lähtömuoto ⇐ *dhar- 'pitää, säilyttää' < kie *dher- ⇒ ven здоров- 'terve' |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Karaliūnas 2004 CILT: 106–12 | + | x | ← baI *(s)tervas < kba *(s)terwos ⇒ lt murt. tervėtis, stervėtis 'toipua, vahvistua, tervehtyä' : sl *storvŭ > sln stràv, sorb, mpl strowy, misl сторовь 'terve', misl усторобити сѧ 'toipua, vahvistua, tervehtyä' | Ksm *-eh morfologinen nativisaatio. Lt ja sl muotoja erottaa vain apofonia *e : *o; lähtömuoto < kie *(s)ter-w- > tokA tsārw-, B tsärw- 'rohkaistua' |
Hylätty etymologia: ← ven здоров- 'terve', ks. Mikkola 1894: 116
Hylätty etymologia: ← ar, vrt. mia dharman- 'dharma; järjestys', ks. Jacobsohn 1933: 139
Hylätty etymologia: ← ge, vrt. msk þjarfr- 'karkea', ks. LägLoS 2012, s.v. terve
Hylätty etymologia: ← ge, vrt. msk tryggr- 'luotettava', ks. LägLoS 2012, s.v. terve
EVE:n sana-artikkeli
Siirretty keskustelu sivulta Etymologiadata talk:imsm:terveh/th:
Tälle sanalle esitetty arjalainen ja balttilainen etymologia ovat molemmat hyviä. Onko argumentteja erityisesti jommankumman puolesta (tai jompaakumpaa vastaan)? Omassa väitöskirjassani olen kannattanut arjalaista etymologiaa, mutta se johtuu oikeastaan siitä, että balttilainen jäi vahingossa huomaamatta.
Karaliūnas (2004) olettaa balttilaisen adjektiivin *(s)tervas 'vahva, terve' olemassaoloa verbien tervėtis 'recover, mend, convalesce', stervėtis 'recover, gain strength' perusteella. Varsinaisesti tämän adjektiivin jatkajia ei kuitenkaan ole attestoitu. Tältä kannalta arjalainen originaali voisi olla todennäköisempi.
Arjalaislainoissa on tietysti vähemmän *-eh-vartaloita, mutta tämä ei toki ole mikään este, kun varsin produktiivinen vartalotyyppi on kyseessä. --Sholopainen (keskustelu) 11. joulukuuta 2020 kello 01.14 (EET)
- Itseä vähän häiritsee, ettei kantaindoranin *drv-:n substituutiosta ei ole selvää rinnakkaistapausta. Niklas Metsäranta (keskustelu) 14. joulukuuta 2020 kello 20.34 (EET)
- Hyvä huomio. On myös epäselvää, miksi tässä on itämerensuomessa juuri e-vokaali, kun labiaalisessa ympäristössä voisi odottaa labiaalivokaalia, siis jos on konsonanttiyhtymässä v ja sitä seuraa vielä labiaalivokaali. --Sholopainen (keskustelu) 14. joulukuuta 2020 kello 20.41 (EET)
- Siis ei ole labiaalivokaalia, kirjoitin epäselvästi, mutta siis tuo labiaalinen v on. --Sholopainen (keskustelu) 14. joulukuuta 2020 kello 20.41 (EET)