Etymologiadata:imsm:taloi
*taloi
Vastineet:
mksm. *taloi < kksm. *taloj < vksm. *tala-j (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
talo (Agr; yl.), taloi (vanha kirjak.) ’Haus, Bauernhof’, johd. talollinen, talous, yhd. talonpoika (kaikki Agr), talonmies
~ ink taloi ’talo’, taloimpoika ’talonpoika’ | ka talo, taloi ’talo (rakennuksineen ja viljelyksineen); asumus’; talo(i)hus ’talous; talouden-, talonhoito’, talo(i)npoika ’talonpoika, maanviljelijä, maalaistalon isäntä’ | ly talo(i), taluoi ’talo’ | va talo id., (Kukk) talōpoik(a) ’talonpoika’ | vi talu ’(maa)tila, talo’, talumees ’talonpoika, maamies’, talupoeg id. | li taʾl (mon. talūd), tal mies (SjW) id.
~ ink taloi ’talo’, taloimpoika ’talonpoika’ | ka talo, taloi ’talo (rakennuksineen ja viljelyksineen); asumus’; talo(i)hus ’talous; talouden-, talonhoito’, talo(i)npoika ’talonpoika, maanviljelijä, maalaistalon isäntä’ | ly talo(i), taluoi ’talo’ | va talo id., (Kukk) talōpoik(a) ’talonpoika’ | vi talu ’(maa)tila, talo’, talumees ’talonpoika, maamies’, talupoeg id. | li taʾl (mon. talūd), tal mies (SjW) id.
Samaa sanuetta kuin talas, ks. tätä. — LpN dallo (R Lu In) ’talo; tila, (N myös)talous, perhe, koti’ < sm.
Lähdekirjallisuus:
- Lindahl & Öhrling 1780 LL 457 (sm ~ lpR)
- Ganander 1787 NFL 3 116 (sm ~ vi)
- Ahlqvist 1856 WotGr 154 (+ va)
- Ahlqvist 1871 KO 192 (+ li)
- VW 1 1874 138 (ims lp ~ ieur (ks. talas))
- Wiklund 1890 SUST 1 141 (lp < sm)
- Karjalainen 1912 TS 4 386 (+ ka)
- Mägiste 1928 Demin 195–96 (+ ly; ? ← tala (*tal(a)-oi))
- Hakulinen 1946 SKRK 2 63 (kaiketi johd. s:sta talas)
- SKES 1969 1215
- Häkkinen 1987 ES 308–09
- Sammallahti 1988 UrLang 550 (talo ~ votj ti̮li̮s ’maja; kota’) Lisää kirjallisuutta s.v. talas
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| VW 1874: 139 | sm talas = udm тылыс 'havumaja, risumaja' | |||||
| Wichmann 1903 FUF: 100 | + | + | sm vi talas = udm ⇐ sm vi tala = mnsL P tul 'lihanriiputusorsi; lato' | |||
| Sammallahti 1988: 550 | x | Tarkennus: = udm mns < ksgr *tålå | ||||
| Holopainen 2019: 272–3 | + | - | Tarkennus: = udm ?mns < kur *tala | Ims–pe vastaavuus säännöllinen (Aikio); suhde ims -as ~ udm -s ei välttämättä tulkittavissa suffiksiksi |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Toivonen 1917 SUSA: 42–4 | + | + | + | sm vi talas = udm тылыс 'havumaja, risumaja' ← kar *tala-s; sm vi tala = mnsL P tul 'lihanriiputusorsi; lato' ← kar *tala-; vrt. mia talam 'pinta, taso; kämmen' | Sm a = udm i̮ myös sanoissa ampua ja kaksi | |
| Korenchy 1972: 74–5 | x | x | x | Tarkennus: sm vi talas = udm ⇐ sm vi tala = mnsL P tul 'jalka-aitta t. sen jalka' < ksgr *tala ← kar *tala-, vrt. mia | Merkityksenkehitys 'kuorittu, sileä puumateriaali' > 'hirsi, paalu' > 'katollinen hirsirakennelma' > 'mökki, aitta' [ks. tarkemmin]. Ar taholla ei maskuliinia **tala-s, vaan mia neutri tala-m; lähtömuoto ← kie *tel-, *telə-, *telu- | |
| Katz 2003: 272–3 | x | Tarkennus: sm vi talas < ksm–pe *tălás (~ *tūlas > udm, ko тылöс 'kirstu, laatikko') ← vkar *st(h)ṓlɔs; sm vi tala < ksgr *tə̑lá (~ *tṓla > mns, haS tŏl 'varastolaatikko') ← vkar akk. *st(h)ṓlɔm | Lähtömuodolla (= kr στόλος 'seinästä esiin työntyvä hirrenpää') ei tarkkaa ar vastinetta | |||
| Linde 2007: 160–2 | + | Puolesta (*talas = udm ⇐ *tala = mns < ksgr *tala ← kar *tala-) | Sm a = udm i̮ myös sanassa kadota, kaksi voi lukusanuuttansa olla epäsäännöllinen. Lainautunut merkityksessä 'tasainen, sileä' ja kehittynyt > 'kuorittu, sileä puumateriaali' > 'hirsi, paalu', josta s-johdos edelleen 'katollinen hirsirakennelma' > 'mökki, aitta'; rakennustekniikan kehityksen kannalta on odotuksenmukaista, että johdos merkitsee kantasanaansa kompleksisempaa rakennetta | |||
| Holopainen 2019: 272–3 | - | - | Vastaan | Useimmissa ar lainoissa edustuu muutos kie *l > ar *r; suhde ims -as ~ udm -s ei välttämättä tulkittavissa suffiksiksi. Lähtömuodon ie vastineet epävarmoja [ks. tarkemmin] |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Koivulehto 1977 KTP: 23–4 | + | sm talas ← vkge *stālas > kge *stōlaz > no murt. stol 'pieni teline, vilja- t. heinäkasan alusta ladossa', ta murt. stol 'puimaladon yläkerran alusta' | ||||
| LägLoS 2012: s.v. talas | x | + | Tarkennus: sm vi ?li talas ? ← vkge *stālas > kge *stōlaz > ksk *stōlaʀ (> msk stóll, mru stōl 'tuoli', no ta), meng as stōl, mysa stuol, go stōls 'tuoli' | Äännesuhteen takia on lainan oltava hyvin varhainen. Monet ims rakennusten ja niiden osien nimitykset ovat ba- t. ge-peräisiä | ||
| Holopainen 2019: 272–3 | - | Vastaan | Ge lainalla ei voi olla pe t. mns vastineita |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hofstra 1985: 102, 318 | + | + | sm talas ← kge *stallaz > msk stallr 'teline; seimi; talli' | |||
| Saarikivi 2004 SUSA: 201 | - | Vastaan | Ge *ll ei → ims l | |||
| LägLoS 2012: s.v. talas | x | + | Tarkennus: sm vi ?li talas ? ← kge *stallaz > ksk *stallaʀ (> msk, mru stalder 'talli'), meng steall 'id.; paikka', mysa stal 'paikka, sija; hevoset tallissa' | Äännesuhteen takia on lainan oltava hyvin varhainen, ajalta jolloin kantasuomesta puuttui -ll-. Monet ims rakennusten ja niiden osien nimitykset ovat ba- t. ge-peräisiä | ||
| Holopainen 2019: 272–3 | - | Vastaan | Ge lainalla ei voi olla pe t. mns vastineita |
Hylätty etymologia: ← ba, vrt. lt pãtalas, mpr talus, ks. Linde 2007: 160–2
EVE:n sana-artikkeli
Mansin vastineet
Santerin vastikään kokoamaa tutkimushistoriaa katsellessa on mielenkiintoista havaita, että suhdetta ims. a ~ udm. i̮ on jatkuvasti kommentoitu, mutta suhdetta ~ mansi u ei lähes ensinkään. Epäsäännöllinen on kuitenkin tämäkin, asusta *tala- odottaisi länsi- ja pohjoismansiin pikemmin pitkää ū:ta kuten esim. *kala ~ pohj. χūl (länsi nom.sg. kul, vartalo kūlə-). Toivonen (1917) jättää vokaalipituuden huomioimatta ja tämän nojalla esittää "a ~ u kuten kala ~ χul". Sammallahti (1988) taas jopa merkitsee pitkävokaalisen kantamansin asun, johon viitaten Holopainen (2019) toteaa vastineen olevan säännöllinen (huom. jossa myös virheglossi 'pool', kai haettu sanaa 'pole'), mutta tämä vaikuttaa olevan virhe. Aikiolla (2015) on myös tūl, mutta tässä vaikuttaa peräti olevan eri sana vastineeksi esitettynä: länsimansin (Pelym) 'kaukalo', ei aiempien lähteiden pohjoismansin 'lihankuivausriuku', länsimansin (Lozva) 'lato'. Äänteellisesti tämä on siis parempikin, merkitykseltään minusta taas epäselvempi.
Jos mansista löytyy siis kaksi eri sanuetta, udm. ti̮li̮s näistä sopii edelleen paremmin asun tul yhteyteen. Rinnastus tulisi säännöllisesti asusta *tulə tai *tolə (tai periaatteessa myös *-d-), johon itämerensuomi sen sijaan ei sovi. --J. Pystynen (lähetä viesti) 15. maaliskuuta 2026 kello 16.40 (EET)
- Katzin huomauttama Surgutin ja Salymin hantin tŏɬ 'varastolaatikko, väliseinä varastossa ym.', yhdyssanoissa 'huone', myös kävisi äänteellisesti tähän jälkimmäiseen. DEWOS ja UEW (*tosɜ) tarjoavat tälle, alun perin Toivosen mukaan, vastineeksi permistä komi doz 'astia', udm. du/u̇z 'kuppi tms.' mikä vokaalistoltaan ei kuitenkaan toimi, ja jonka d- on myös epäilyttävämpi. --J. Pystynen (lähetä viesti) 15. maaliskuuta 2026 kello 17.05 (EET)
- Virosta, etenkin länsimurteista tunnetaan talas : talased '(rakennus)teline'. Kenties itämerensuomessa on siis kaksi toisiinsa sekoittunutta talas-sanaa: johdosperäinen *talaksë-vartaloinen mahdollinen udmurtin sanan vastine ja balttilaisperäinen *talaha-vartaloinen. Tällaiseen sekoittumiseen viittaavat merkityksetkin: sm '(vene-, nuotta)katos' ja 'lava' sekä vi 'jalusta' viittaavat balttilaisten 'pohjan, alustan' ja 'lautalattian, aluslaudoituksen' merkitysten suuntaan (ALEW s.v. pãtalas), virossa yleinen ja liiviinkin lainautunut 'rakennusteline' on pikemmin sanan tala 'kannatinhirsi ym.' johdos. Johdosselitys *tala ⇒ *talas : *talaksë- ei tarvitse udmurtin vastinetta toimiaksensa, mutta yhdistys houkuttelee kyllä, varsinkin kun hantin ja mansin sanoissa ei näytä olevan vastinetta udmurtin toisen tavun ainekselle.
- Suomen talas, Renvallilla myös tala 'kuivatussalko' ja viron tala 'kattoparru, kannatinhirsi; (sillan tms.) tukipilari' vastaavat huonosti balttilaisia tai arjalaisia merkityksiä, mutta sitä paremmin mansin merkitystä 'lihanriiputusorsi / jalka-aitan jalka'. Mansin vastine voi olla väärä, mutta silti näyttäisi, että viron tala ja sen suomen (talas-muodoltansa ehkä sekundaari) vastine eivät siis kuulukaan talaan yhteyteen. --Sjunttila (keskustelu) 16. maaliskuuta 2026 kello 01.00 (EET)