Etymologiadata:imsm:puhtas
*puhtas
Vastineet:
- Suomi: puhdas
- Karjala: puhas
- Vepsä: puhtaz
- Vatja: puhaz
- Pohjoisviro: puhas
- Eteläviro: puhas
- Liivi: pū’dõz
mksm. *puhtas (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
puhdas (Agr; yl.) ’sauber, rein’, puhtoinen, puhtaus, puhdistaa, puhdistus; puhteet (EPohjanm ja ymp.) ’(lehmän) jälkeiset’, puhtia, puhtiutua ’synnyttää jälkeiset’
~ ink puhas ’puhdas; kirkas, kaunis’, puhastā ’puhdistaa’, puhtahain ’puhdas’ | ka puhas ’puhdas, siisti; viaton, rehellinen; silkka, pelkkä; paljas’, puhastoa, puhistoa ’puhdistaa’, puhtahus ’puhtaus’, puhastuo ’puhdistua; synnyttää jälkeiset; puhdistua kesäkarvasta (eläin), pudottaa lehdet (metsä)’, puhtiet ’jälkeiset’ | ly ve puhtaz ’puhdas’, puhtastada ’puhdistaa’ | va puhaz ’puhdas’, puhassā ’puhdistaa’ | vi puhas ’puhdas, kirkas, siisti’, puhastada ’puhdistaa, siivota’ | li pūʾdəz ’puhdas, kirkas, siisti’, pūʾstə, pūʾtstə ’lakaista, pyyhkiä’, pūʾstəkst ’lika; (eläimen) jälkeiset’ (ims > lpN buttes (Lu In Ko Kld T) ’puhdas; viaton; pelkkä, silkka’)
~ ink puhas ’puhdas; kirkas, kaunis’, puhastā ’puhdistaa’, puhtahain ’puhdas’ | ka puhas ’puhdas, siisti; viaton, rehellinen; silkka, pelkkä; paljas’, puhastoa, puhistoa ’puhdistaa’, puhtahus ’puhtaus’, puhastuo ’puhdistua; synnyttää jälkeiset; puhdistua kesäkarvasta (eläin), pudottaa lehdet (metsä)’, puhtiet ’jälkeiset’ | ly ve puhtaz ’puhdas’, puhtastada ’puhdistaa’ | va puhaz ’puhdas’, puhassā ’puhdistaa’ | vi puhas ’puhdas, kirkas, siisti’, puhastada ’puhdistaa, siivota’ | li pūʾdəz ’puhdas, kirkas, siisti’, pūʾstə, pūʾtstə ’lakaista, pyyhkiä’, pūʾstəkst ’lika; (eläimen) jälkeiset’ (ims > lpN buttes (Lu In Ko Kld T) ’puhdas; viaton; pelkkä, silkka’)
? < ieur, vrt. m-int pūtáḥ ’puhdas, puhdistettu’ (< *puH-tos, m.-muotoinen partisiippi v:stä *pewH- ’puhdistaa (viljaa)’, samasta juuresta on selitetty sm pohtaa, ks. tätä). Sanaa puhdas vastaavan muodon puuttuminen muista ieur kielistä tekee oletuksen epävarmaksi. Toisaalta kyseessä voisi myös olla puhua pesyeeseen kuuluva johd., mutta silloin -s:n selittäminen on vaikeaa (ieur lainaoletuksen mukaan se heijastaisi m-int sanan edeltäjän maskuliinipäätettä).
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1787 NFL 2 408 (sm ~ vi)
- Diefenbach 1851 VWGoth 1 279 (~ ieur *pū-)
- Ahlqvist 1856 WotGr 146 (+ va)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 101 (+ ve)
- Thomsen 1869 GSI 31, 34 (+ lpN)
- Genetz 1880 TVK 128 (+ ka)
- Thomsen 1890 BFB 60 (+ li)
- Setälä 1890–91 ÄH 295 (lp < sm)
- *Sköld 1960 KZ 76 37–42 (< ieur)
- SKES 1962 624–25 (+ ly)
- Häkkinen 1987 ES 240
- Koivulehto 1988 Laryngale 288 (< ieur)
- Mayrhofer 1986–2001 EWAia 2 106
- Koivulehto 1994 LingU 30 5 (voi myös olla < baltt, vrt. liett puõšti, latv pùost ’koristaa, puhdistaa’, tieto Liukkoselta)
|- | Hahmo 1997 symp: 96 | + || + || || | Puolesta | Ie lainoista As-päätteisiä ovat eväs, porsas, puhdas ja talas