Etymologiadata:imsm:puhtas
*puhtas
Vastineet:
- Suomi: puhdas
- Karjala: puhas
- Vepsä: puhtaz
- Vatja: puhaz
- Pohjoisviro: puhas
- Eteläviro: puhas
- Liivi: pū’dõz
mksm. *puhtas (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
puhdas (Agr; yl.) ’sauber, rein’, puhtoinen, puhtaus, puhdistaa, puhdistus; puhteet (EPohjanm ja ymp.) ’(lehmän) jälkeiset’, puhtia, puhtiutua ’synnyttää jälkeiset’
~ ink puhas ’puhdas; kirkas, kaunis’, puhastā ’puhdistaa’, puhtahain ’puhdas’ | ka puhas ’puhdas, siisti; viaton, rehellinen; silkka, pelkkä; paljas’, puhastoa, puhistoa ’puhdistaa’, puhtahus ’puhtaus’, puhastuo ’puhdistua; synnyttää jälkeiset; puhdistua kesäkarvasta (eläin), pudottaa lehdet (metsä)’, puhtiet ’jälkeiset’ | ly ve puhtaz ’puhdas’, puhtastada ’puhdistaa’ | va puhaz ’puhdas’, puhassā ’puhdistaa’ | vi puhas ’puhdas, kirkas, siisti’, puhastada ’puhdistaa, siivota’ | li pūʾdəz ’puhdas, kirkas, siisti’, pūʾstə, pūʾtstə ’lakaista, pyyhkiä’, pūʾstəkst ’lika; (eläimen) jälkeiset’ (ims > lpN buttes (Lu In Ko Kld T) ’puhdas; viaton; pelkkä, silkka’)
~ ink puhas ’puhdas; kirkas, kaunis’, puhastā ’puhdistaa’, puhtahain ’puhdas’ | ka puhas ’puhdas, siisti; viaton, rehellinen; silkka, pelkkä; paljas’, puhastoa, puhistoa ’puhdistaa’, puhtahus ’puhtaus’, puhastuo ’puhdistua; synnyttää jälkeiset; puhdistua kesäkarvasta (eläin), pudottaa lehdet (metsä)’, puhtiet ’jälkeiset’ | ly ve puhtaz ’puhdas’, puhtastada ’puhdistaa’ | va puhaz ’puhdas’, puhassā ’puhdistaa’ | vi puhas ’puhdas, kirkas, siisti’, puhastada ’puhdistaa, siivota’ | li pūʾdəz ’puhdas, kirkas, siisti’, pūʾstə, pūʾtstə ’lakaista, pyyhkiä’, pūʾstəkst ’lika; (eläimen) jälkeiset’ (ims > lpN buttes (Lu In Ko Kld T) ’puhdas; viaton; pelkkä, silkka’)
? < ieur, vrt. m-int pūtáḥ ’puhdas, puhdistettu’ (< *puH-tos, m.-muotoinen partisiippi v:stä *pewH- ’puhdistaa (viljaa)’, samasta juuresta on selitetty sm pohtaa, ks. tätä). Sanaa puhdas vastaavan muodon puuttuminen muista ieur kielistä tekee oletuksen epävarmaksi. Toisaalta kyseessä voisi myös olla puhua pesyeeseen kuuluva johd., mutta silloin -s:n selittäminen on vaikeaa (ieur lainaoletuksen mukaan se heijastaisi m-int sanan edeltäjän maskuliinipäätettä).
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1787 NFL 2 408 (sm ~ vi)
- Diefenbach 1851 VWGoth 1 279 (~ ieur *pū-)
- Ahlqvist 1856 WotGr 146 (+ va)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 101 (+ ve)
- Thomsen 1869 GSI 31, 34 (+ lpN)
- Genetz 1880 TVK 128 (+ ka)
- Thomsen 1890 BFB 60 (+ li)
- Setälä 1890–91 ÄH 295 (lp < sm)
- *Sköld 1960 KZ 76 37–42 (< ieur)
- SKES 1962 624–25 (+ ly)
- Häkkinen 1987 ES 240
- Koivulehto 1988 Laryngale 288 (< ieur)
- Mayrhofer 1986–2001 EWAia 2 106
- Koivulehto 1994 LingU 30 5 (voi myös olla < baltt, vrt. liett puõšti, latv pùost ’koristaa, puhdistaa’, tieto Liukkoselta)
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Rytkönen 1940: 42, 70 | + | onom. ~ pohtaa | Liittynyt alun perin viljan puhdistamiseen | |||
| Ritter 1994–95 PhiFU: 3–5 | + | + | ⇐ *puhtaa ~ puhua = saa[P] bossut 'puhaltaa, huohottaa, puhista' | Kantasanan alkuperäisin merkitys 'puhaltaa' [ks. tarkemmin]; vrt. pohtaa merkityksissä 'puhaltaa, huokua, huohottaa'. Adjektiivinjohto analogiana suhteesta ahdas ~ ahtaa | ||
| SSA 1995: s.v. puhdas | - | Puolesta (vasta-argumentein) | -s:n selittäminen vaikeata | |||
| Nikkilä 1997 Vir: 306 | - | Vastaan | Semanttinen yhteys selittämättä | |||
| Koponen 1997 Vir: 440–2 | + | + | + | Tarkennus: ⇐ kausat. *puh-ta- ~ puhua, puhista ⇐ onom.-deskr. puh- (< *puč- ⇒ putkahtaa, puhjeta) ~ poh (⇒ pohtaa) ~ pih- (⇒ pihistä) ? | as-loppuisista adjektiiveista ilman lainaetymologiaa myös kitsas, raikas, raskas, rietas, suulas, vilkas ja ehkä ahdas (: ahdistaa kuten puhdas : puhdistaa). Suhde pohtaa ~ *puhtaa kuten litkiä ~ latkia. Alkuperäinen merkitys 'puhdas, pohdettu vilja', *puhtaa vrt. tuultaa. [Paralleeleja tA-kausatiivijohdosta] | |
| Koivulehto 1998 Vir: 425–8 | - | Vastaan | as-loppuiset adjektiivit eivät ole deverbaalisia, ja ahdas on ← ba [ks. tarkemmin]. Transitiivistava tA-johdin ei liity onom. verbiketjuihin [ks. tarkemmin] | |||
| Koponen 1998 Vir: 435–6 | + | Puolesta | Vartalosta *puhta- myös ⇒ puhtu, puhto, puhteet, ka puhtiet, vi puht ja puha; sananmuodostusopilliseksi paralleeliksi suhteille poh(ise)- ~ pohtaa ja puh(ise)- ~ *puhtaa sopii hoh(ise)- ~ hohtaa; onom.–deskr. ta-johdoksia voivat olla myös murtaa, sortaa ja *purtaa | |||
| Ritter 1998 ESY: 204 | + | Puolesta | [ks. paralleeleja yhteydestä 'puhdistaa viljaa, pohtaa' ~ 'tuuli/puhaltaa'] | |||
| Kulonen 2010 Suomi: 121–2 | - | Vastaan | Sana liittyy maanviljelysterminologiaan eli selvästi kulttuurin piiriin | |||
| Kim 2019: 32 | - | Vastaan | Paralleelit hoh(ise)- : hohtaa, mur(ise)- : murtaa, sor(ise)- : sortaa ja pur(ise)- : *purtaa ovat epäiltäviä huomattavien semanttisten erojen takia |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Sköld 1960 KZ: 37–42 | + | x | < *puštas ? ← kie > mia pūtáḥ 'puhdas, puhdistettu, kirkas; seulottu' | Suppea levikki ei tue sanan ikivanhaa alkuperää, mutta muitakin suppealevikkisiä kie lainoja on | ||
| Koivulehto 1981 BGdSL: 347, 355 | + | + | Tarkennus: ← kie / esige *puHtos > mia | Kie laryngaali → ksm *š > h [ks. paralleelia]. Lähtömuoto ⇐ kie √pew-H- 'puhdistaa, seuloa' | ||
| Koivulehto 1988 IB: 288 | + | + | Puolesta | Kie laryngaali → ksm *š > h sanoissa kehdata, pohtaa ja puhdas; samasta sanueesta → pohtaa, ers понжавтомс 'pohtaa' sekä udm пуж, ko пож '(jauho)seula' | ||
| Koivulehto 1991: 8–11, 29, 71, 93–4, 104 | + | + | x | x | Tarkennus: ← ieLu / esige /esiba | Kie laryngaali → ksm *š > h myöhäisen (k)ie kauden lainoissa ehkä, ehtiä, ihminen, kehdata, pohtaa, puhdas ja vihdoin; lähes kaikilla kantasanattomilla As-johdoksilla on jokin ie lainaselitys. Lainautuessa viitannut puhtaaseen l. pohdettuun viljaan. Suppea levikki ja verbin pohtaa lähtömuodon ge vastineet viittaavat ieLu lainaan |
| Hahmo 1997 symp: 96 | + | + | Puolesta | Kie lainoista As-päätteisiä ovat eväs, porsas, puhdas ja talas | ||
| Koponen 1997 Vir: 442 | + | - | Vastaan | as-loppuisista adjektiiveista ilman lainaetymologiaa myös kitsas, raikas, raskas, rietas, suulas, vilkas ja ehkä ahdas (: ahdistaa kuten puhdas : puhdistaa). Omaperäistä uutta sanastoa syntyy kielen kaikissa vaiheissa sellaisten mutkikkaiden prosessien kautta, jotka eivät jälkikäteen useinkaan ole tieteellisen tutkimuksen avulla rekonstruoitavissa, joten mahdollisuudet arvioida lainaetymologioidenkin varmuusastetta vähenevät kauemmas menneisyyteen edetessä | ||
| Koivulehto 1998 Vir: 427 | + | Puolesta | Useat epäsäännöllisiltä johtosuhteilta näyttävät tapaukset paljastuvat lainojen ie lähtömuotojen säännöllisiksi johtosuhteiksi, kuten puhdas ~ pohtaa ja ruoho ~ rohto | |||
| Liukkonen 1999: 108 | - | Vastaan | Sanskritia puhuttiin kauempana kuin balttilaiskieliä | |||
| Ritter 2002 LBa: 148 | - | Vastaan | Lainaetymologiain esittäminen kie laryngaalien todistamiseksi on enemmän kuin hävytöntä | |||
| Salo 2008: 89 | + | Puolesta | Viljelyyn liittyviä esige lainoja läntisissä ur kielissä ovat heittää, kaski, lehti, pohtaa, puhdas ja tahdas | |||
| Koivulehto 2009 SUSA: 89av | + | Puolesta | Laryngaalin vastineena esiintyy konsonantin edessä t. (harvemmin) jäljessä *š suht. varhaisissa ie lainoissa ehkä, ehtiä, ihminen, kehdata, pohtaa, puhdas, tahdas, vihdoin ja ers понжавтомс 'pohtaa', koska näissä asemissa *x ei esiintynyt t. olisi niistä jo kadonnut lainakontaktiin mennessä [ks. tarkemmin] | |||
| Hyllested 2014: 17 | - | Vastaan | Ksm–md–pe sibilantti edustaa todnäköisemmin lähtökielen sibilanttia kuin laryngaalia |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Vaba 1992 LU: 153 | Alkuperäväite: (Liukkonen) ← ba | |||||
| Liukkonen 1994 BaPr: 91 | + | < *puuštas ← ba pass. perf. partis. *puoštas ~ *pọ̄štas | Vokaalisuhteeseen vrt. luuta ← ba *šluota / *šlọ̄ta; lainautumisen jälkeen ksm *š > h, astevaihtelu syntyi ja *uu lyheni h:n edellä, kuten ba lainoissa lyhyt ja tuhat | |||
| Liukkonen 1999: 108–9 | + | + | Tarkennus: ← ba, vrt. lt puõšti 'pestä, puhdistaa; koristautua, koristaa', lv pòst 'siivota, panna paikoilleen; koristautua, koristaa' | |||
| Koivulehto 1999 SUST: 307 | + | x | Vastaan (puoltoargumentein) | Sama vokaalivastaavuus ba lainassa uksi. Oletettu lähtömuoto ⇐ kie √pēḱ- ~ √pōḱ- '~ kaunistaa'; muita leksikaalistumattomista ba t. ge partisiipeista lainautuneita sanoja ei tunneta eikä sellaisista lainautuminen ole todnäköistä, pikemminkin olisi oletettava verbin lainautumista [ks. perusteluita] | ||
| Hofstra 2001 CIFU: 371 | + | Puolesta | Ba alkuperää on ehdotettu as-päätteisille adjektiiveille ahdas, puhdas, irstas ja raihnas | |||
| Venckutė 2001 Ba: 129 | + | - | Puolesta (vasta-argumentein) | Partisiippiperäisten lainojen lähtömuodon suvun valintaa ei ole perusteltu | ||
| Nilsson 2001 LBa: 189, 192 | - | Vastaan | Eri vokaalivastaavuus kuin lojo-sanan ba etymologiassa | |||
| Ritter 2001 RBa: 231 | - | Vastaan | Ba merkitys 'puhdistaa' harvinainen ja myöhäinen, alkuperäinen ie merkitys 'pukea, koristella' | |||
| Ritter 2002 LBa: 148, 150 | + | - | - | Puolesta (vasta-argumentein) | Ei edellytä kie laryngaalien rekonstruoimista. Ba muoto ~ go fahjan 'tyydyttää, palvella', fagrs 'sopiva', msk fagr 'kaunis', fæga 'koristaa, puhdistaa', kas vegen 'puhdistaa, hangata, lakaista'; lv merkitys osin ← kas | |
| Hyllested 2014: 17 | + | Puolesta | Ksm–md–pe [ks. tarkemmin] sibilantti edustaa todnäköisemmin lähtökielen sibilanttia kuin laryngaalia | |||
| Junttila 2015: 218 | + | Puolesta | Ba kielistä ei tunneta leksikaalistuneita vastineita myöskään partisiipeista lainautuneitten sanojen juhta, jutta ja kypsä lähtömuodoille, eivätkä sanaan suhta verrattu lt suktas 'valpas, ovela' voi edustaa saman merkityksen leksikaalistumaa kuin mahdollinen ksm laina sen ba vastineesta; verbit saattavat olla vähemmän lainautumisalttiita kuin partisiipit; partisiippi on voinut leksikaalistua ba lainojen lähtökielessä, vaikkeivät sen vastineet nykyba kielissä olisi leksikaalistuneet |