Etymologiadata:imsm:pohta-
*pohta-
Vastineet:
mksm. *pohta- < kksm. *pošta- < vksm. *ponšǝ̑-ta- (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
pohtaa (Agr »ioca Wiskimel ia Pochtimel ombi podhettu»; länsimurt.), puohtaa (itämurt.) ’Getreide schwingen’, rinn. pohdata (osin lounmurt.), puohtia (paik. kaakkmurt.) id., pohtia ’id. (hämmurt. KPPohjanm PSm); puhaltaa, huokua (paik. KPohjanm); ajatella, harkita (uud.)’, johd. pohde, puoh(d)e (mon. pohteet, puohteet) mm. ’viljaa pohtaessa pudonneet ruumenet; ilmanpaine, veto; kiire, tohina, kova työ (paik. ESm)’, pohdin (murt. pohin, puohin, pohrin) ’soikea astia, jossa puitua viljaa ravistelemalla puhdistetaan’
~ ink pōhtā: »pūhtoi viljoja» (t. marjoja) | ka puohtoa ’pohtaa viljaa tms.’, puohin ’pohdin’ | ly puohtada ’pohtaa’, puoht́i(n)robeh ’pohdin(rove)’ | ve pohtta ’pohtaa’, poht́irobeh ’tuohipohdin’ | va pohtā ’pohtaa’ | vi (murt.) esim. poheta-, puheta-, pohki-, puhta- ’puhdistaa viljaa’, pohe-, puhe-, pohikumold ’pohdeallas’
~ ink pōhtā: »pūhtoi viljoja» (t. marjoja) | ka puohtoa ’pohtaa viljaa tms.’, puohin ’pohdin’ | ly puohtada ’pohtaa’, puoht́i(n)robeh ’pohdin(rove)’ | ve pohtta ’pohtaa’, poht́irobeh ’tuohipohdin’ | va pohtā ’pohtaa’ | vi (murt.) esim. poheta-, puheta-, pohki-, puhta- ’puhdistaa viljaa’, pohe-, puhe-, pohikumold ’pohdeallas’
? = mdE ponžavtoms, M pońžaftə̑ms ’tuultaa, pohtaa (jyviä)’ | votj puž, püž ’seula’, pužni̮ni̮ ’seuloa’ | syrj pož, puž ’seula’ (> ostjE puš id.), požnalni̮ ’seuloa’.
Ims sanuetta on pidetty deskr.-sävyisenä (vrt. puhua ja siinä main. sanat). Toisaalta sanapesyeelle on esitetty myös ieur etymologia: vksm *pošta- (*povš-ta-) < ieur (esigerm) *powH-eye/o-, vrt. mys fewen (fouwen), kys vöuwen ’seuloa, puhdistaa’ jne. Md samoin kuin perm kielten kohdalla olisi oletettava erillistä lainautumista verbeistä, jotka myös pohjautuvat ieur *pewH- juureen.
Lähdekirjallisuus:
- Ahrens 1843 GrEhstn 124 (sm ~ vi)
- Setälä 1890–91 ÄH 280 (+ ve ? votj ? syrj)
- Setälä 1894 JuhlakThomsen 243 (+ md)
- Setälä 1900 SUSA 17:4 15 (votj syrj epäilyksittä)
- Äimä 1919 SUST 45 44 (syrj > ostj)
- Toivonen 1928 FUF 19 112
- E. Itkonen 1953–54 FUF 31 162
- SKES 1962 589 (+ ka ly va; ? md ? votj ? syrj)
- Lytkin 1964 IstVokPJa 59
- Koivulehto Vir 1981 208 (< ieur/esigerm)
- Koivulehto 1983 SUST 185 149
- Mayrhofer 1986–2001 EWAia 106
- Keresztes 1986 MdKons 2 119 (ieur vai sgr?)
- T. Itkonen Vir 1987 177
- Koivulehto 1988 Laryngale 288
- UEW 1988 738 (sm-perm; ? md)
- Sammallahti 1988 UrLang 553
- Häkkinen 1990 MST 192 (sovelias ieur originaali)
- Koivulehto 1991 SbÖAW 566 91–93, 94
- Ritter 1993 Studien 137–38
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Setälä 1894: 280 | + | ? = udm пуж, ko пож '(jauho)seula' | ||||
| Toivonen 1928: 112–13 | + | = ers понжавтомс 'pohtaa', mkš ponžaftǝms 'puhdistaa viljaa; viskata', pe | ||||
| Koivulehto 1991: 92–3 | - | Vastaan | Vokaalivastaavuudet eivät säännöllisiä [ks. tarkemmin] |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Koivulehto 1981 Vir: 208 | + | + | + | ta-johdos ⇐ *poš- ← kie/esige *pouH-ei̯o- > kge *fauja- > mysa fowen[sic?] > kysa vewen[sic?] 'seuloa' | Kie *-w- ei fonotaktisista syistä edustu, vrt. nostaa ⇐ nousta | |
| Koivulehto 1983 SUST: 149–50 | + | + | Tarkennus: kausatiivinen ta-johdos ⇐ *poš- ← kie/esige *powH-e-ye/yo- (~ nas.prees. *pun(e)H- (> mia punā́ti 'puhdistaa') → ers понжавтомс 'pohtaa') > kge *fauja- > mysa fewen > kysa vöuwen 'seuloa' | |||
| Koivulehto 1988 IB: 288 | + | + | Tarkennus: kausatiivinen ta-johdos ⇐ *poš- ← kie/esige *powH-e-ye/yo- > mia paváyati 'puhdistaa', mysa kysa | Lähtömuoto ⇐ √pewH- 'puhdistaa, seuloa' | ||
| Koivulehto 1991: 91–4 | + | + | Tarkennus: < vksm *poš + verbistin / kausatiivijohdin *-tA- ← kie/esige *powH-e-ye/yo- (~ nas.prees. → md) > mia, mysa kysa, sa murt. (Steiermark) fäen 'seuloa; sirotella; pohtaa' | Lähtömuoto kausatiivi ⇐ √pewH- ⇒ *pewH-eno- (→ ksm-pe *pe(w)šenV > udm пуж, ko пож '(jauho)seula'), *puH-to-s → vksm *puštas > sm puhdas [ks. tarkemmin] | ||
| Koivulehto 2000 JIEStM: 25, 29–30 | x | + | Puolesta | Kie *o → sgr *o levikiltään läntisissä lainoissa lansi (< *lonta / *lomta), pohtaa, porsas, saa[P] gutna 'tuhka' (< *kone) ja čuorpmas 'rae'. Sanansisäinen kie laryngaali → ur *š lainoissa lehti, pohtaa, rehto, rohto ja tahdas sekä ers понжавтомс ja udm пуж | ||
| Koivulehto 2006 FS Carpelan: 160 | + | Puolesta (← ieLu) | Luoteisindoeurooppalaisten lainasanain joukossa keskeistä maataviljelevän kulttuurin sanastoa ovat kaski, kesä, kalja, kyrsä, lehti (karjanrehuna!), pohtaa, porsas, tahdas ja *śora 'hirssi', ehkä myös jyvä, vehnä ja sika | |||
| Koivulehto 2009 SUSA: 89av | + | Puolesta | Laryngaalin vastineena esiintyy konsonantin edessä t. (harvemmin) jäljessä *š suht. varhaisissa ie lainoissa ehkä, ehtiä, ihminen, kehdata, pohtaa, puhdas, tahdas, vihdoin ja ers понжавтомс, koska näissä asemissa *x ei esiintynyt t. olisi niistä jo kadonnut lainakontaktiin mennessä [ks. tarkemmin] |
Kannatukseton etymologia: Katz 2003: 220–1 ← vkar