Etymologiadata:imsm:ehti-

From Sanat
Jump to navigation Jump to search

*ehti-

Vastineet:

mksm. *ehti- < kksm. *ešti- < vksm. *eštǝ-j- (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

Etymologiadata:imsm:ehti-/ssa

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Indoeurooppalaisperäinen
Koivulehto 1989 SUSA: 175–9 + + + ehtää = ma ышташ : -ем 'tehdä; aiheuttaa; luoda, laatia; pystyttää; käyttäytyä; työskennellä; päättää; hankkia; syödä', ?ko эштыны 'valmistaa; voida; ehtiä, ennättää; kypsyä' < sm-pe *(j)eštä- < *(j)ešk-tä- ← esiba *jeh₁gw-jo/je-, vrt. lt jė̃gti 'voida, kyetä', lv jēgt 'käsittää'; saa astat 'ehtiä, joutaa; tavoittaa; tulla ajoissa' ← ksm; ko ? ← ksm Lainaverbeihin on liitetty verbaalistava johdin -tA- [ks. paralleeleja]; kantamuodon *(j)eške- ja johdoksen *(j)eštä- suhteeseen vrt. kiihkeä, kiihko ~ kiihtää, askel ~ astua [ym.]; ehtää-verbistä ⇒ myös ehto alkumerk. 'vapaa valinta; valta valita; tahto' [ks. tarkemmin]; saa verbi vastaa äänteellisesti ims johdosta ehtiä, josta se lienee lainaa; jos ko verbin эштыны ~ murt. ештыны ensitavun etuvokaalius johtuu alkuperäisestä j-stä, se voi olla = ims, muussa tapauksessa se ← ksm; ba välivokaalittomat -ja-verbit eivät ole nominikantaisia, vaan vanhoja [ie] kantaverbejä tai niitten johdoksia; merkityskehityksen 'kyetä' > 'ehtiä' on käynyt läpi myös joutaa; (mts. 171–75: ie j- ei edustu, koska ims:ssa ei ole vanhoja je- ~ ji-alkuisia sanoja, joten sana on joko lainautunut e-alkuisena t. myöhemmin je- > e- kuten vksm vo- > o-; laryngaalin vastineena ksm -š- kuten lainassa puhdas; laryngaalin rekonstruoiminen lähtömuotoon perusteltua, koska sitä ei voi osoittaa pidennysasteiseksi [ks. perusteluja]; vartalon e-ä on odotuksenmukainen, koska e-a tuli kieleen vasta nuorempien lainojen myötä)
Hyllested 2014: 14 - Vastaan ksm š ie laryngaalin edustuksena epävarma
Saarikivi 2018 UH: 308–10 - - Vastaan i-vartaloisuus osoittaa verbin nuoreksi; ko ← ims; ma vokaaliedustus rinnastuksen kannalta epäsäännöllinen; ainakin vi ehtida ja li ē'ďõ ovat johdoksia ⇐ eheä ~ ehjä; va todnäk ← sm
Arjalaisperäinen
Hyllested 2014: 14 + = saa astat 'ehtiä, joutaa; tavoittaa; tulla ajoissa', ma ышташ : -ем 'tehdä; aiheuttaa; luoda, laatia; pystyttää; käyttäytyä; työskennellä; päättää; hankkia; syödä', ko эштыны 'valmistaa; voida; ehtiä, ennättää; kypsyä' ← ar vrt. av īšti 'omaisuus' lähtömuoto ⇐ ie *Heiḱ- 'pitää vallassaan'
Holopainen 2019: 83–84 - Vastaan vokaalisubstituution takia epätodennäköinen
Johdos
Saarikivi 2018 UH: 308–10 + sm–ve verbi on ehkä vi ehtida, li ē'ďõ verbien tavoin ⇐ eheä ~ ehjä Alkuperäinen merkitys voisi olla 'valmistua'

Hylätty etymologia: ← ba vrt. lt jėgti, ks. Hyllested 2014: 14

Keskustelu

Mietin, että Jannen (Saarikivi 2018 UH 308–10) esittämä johdosselitys on varmaan oikea. Tälle pohjoisen itämerensuomen 'ehtimiselle' en tunne yhdellä verbillä ilmaistavia käännösvastineita muualta kuin skandinaavista. Jostain syystä en ole nähynyt kenenkään esittävän paralleelia keritä-verbiin: virossa maja kerkib 'talo "kohoaa" l. valmistuu' ja ehitan (kausatiivijohdos) maja 'rakennan taloa', eli kummassakin tapauksessa pohjoinen itämerensuomi on hakenut skandinaavisen hinna-verbin käännöslainaksi 'kohoamista', 'rakentumista', 'valmistumista' merkinneen verbin. Pohdin kumminkin, voisiko ehtida merkityksessä 'koristella' olla näistä erillinen, esimerkiksi balttilaisperäinen verbi. --Sjunttila (keskustelu) 23. huhtikuuta 2021 kello 18.21 (EEST)