Etymologiadata talk:imsm:ehti-

Mietin, että Jannen (Saarikivi 2018 UH 308–10) esittämä johdosselitys on varmaan oikea. Tälle pohjoisen itämerensuomen 'ehtimiselle' en tunne yhdellä verbillä ilmaistavia käännösvastineita muualta kuin skandinaavista. Jostain syystä en ole nähnyt kenenkään esittävän paralleelia kerjetä-verbiin: virossa maja kerkib 'talo "kohoaa" l. valmistuu' ja ehitan (kausatiivijohdos) maja 'rakennan taloa', eli kummassakin tapauksessa pohjoinen itämerensuomi on hakenut skandinaavisen hinna-verbin käännöslainaksi 'kohoamista', 'rakentumista', 'valmistumista' merkinneen verbin. Pohdin kumminkin, voisiko ehtida merkityksessä 'koristella' olla näistä erillinen, esimerkiksi balttilaisperäinen verbi. --Sjunttila (keskustelu) 23. huhtikuuta 2021 kello 18.21 (EEST)

Pohdin taas tätä sanaa. Semantiikan perusteella vaikuttaa vahvasti siltä, että komin ja saamen verbit ovat lainaa itämerensuomesta. En ollenkaan ihmettele tällaisen sanan lainautumista, sillä 'ehtiä' on varsin spesifi modaaliverbi ja sellaisena hyvin kätevä. Monissa kielissä sillä ei ole lainkaan merkitysvastinetta, mutta kun kielenpuhujat siihen tutustuvat, se saattaa ihan silkkaa ilmaisuvoimaisuuttansa levitä nopeasti laajalle, niin kuin se näyttää levinneen komista edelleen obinugriin. Jos lähdetään siitä, että ehtiä on (frekventatiivi)johdos ja murteista tuntematon, mutta Jusleniuksen sanakirjan esittämä ja kausatiivijohdoksista rekonstruoitava ehtää sen kantasana, niin voisiko marin verbi äänteellisesti olla tämän vastine? Tällainen *eš-tä- 'valmistaa' sopisi hyvin adjektiivin *eš-jä ~ *eš-etä johdoskorrelaatiksi, vaikka en enää sanoisikaan varmaksi, kumpi niistä ensisijainen on.

Ersässä on ичемс, mokšassa ičəms 'sotkea, alustaa, vaivata (taikinaa)'. Onhan sekin eräänlaista valmistamista; voisikohan tämä olla < *ešä- ja liittyä samaan? --Sjunttila (keskustelu) 10. helmikuuta 2023 kello 23.20 (EET)

Marin verbi minusta kyllä näyttää asun *eštä- mahdolliseksi jatkajaksi, mutta mordvan -č- ei oikein sovi sanansisäisen *š:n vastineeksi. *š- > č- toimii vain sanan alussa ja vain ersässä (ainakaan jos ei halua olla sitä mieltä että ensin *š- > *č- jo kantamordvassa, ja sitten sekundäärisesti mokšassa > š-). --J. Pystynen (lähetä viesti) 10. helmikuuta 2023 kello 23.46 (EET)

Jos saamen *e̮ste̮- on lainaa, niin se on lainattu erittäin varhain, ennen esikantasaamen muutoksia *š > *s ja *e–i > *i–i. Samalla lainanantajataholla esi-itämerensuomessa olisi pitänyt jo tapahtua muutos *äi > *ei > *i jälkitavussa (*eštä-j- > *ešti-). Tämä ei kai ole mahdotonta, mutta ei ajatus ihan ongelmattomaltakaan tunnu ja joka tapauksessa esikantasaamen ja esikantasuomen ero olisi tuossa vaiheessa ollut vielä varsin pieni, ehkä enemmän murre- kuin kielieron kaltainen.

Mordvan *ič(ǝ)- ei minusta voi tähän kuulua. Sen vastineita ovat varmaankin hantin *īč- 'painaa, työntää' ja mansin *jīš- 'hieroa, hangata'.

Hämmentävä seikka on se, että verbit ehtää ja eh(d)ättää ovat jokseenkin synonyymisiä verbien entää ja ennättää kanssa. Voiko tämä olla silkkaa sattumaa? Ehkäpä yksi mahdollisuus olisi se, että entää palautuisi asuun *enčä-, ja ehtää olisi sen konsonanttivartaloinen johdos (*eštä- < *ečtä- < *enč- + *-tA-). --Ante Aikio (keskustelu) 11. helmikuuta 2023 kello 01.38 (EET)

Minusta pohjoisitämerensuomalainen entää sopii merkityksen ja tunnetun levikkinsä puolesta niin hyvin germaaniseksi lainaksi, että selittäisin äänteellisen yhteyden joko sillä yleisellä vetovoimalla, joka perintösanoilla on kontaktikielten äänteellisesti ja merkitykseltänsä läheisiä sanoja kohtaan (näin ainakin ensi on voinut suosia entää-verbin lainautumista), tai vielä mieluummin entää-lainaverbin antamalla sysäyksellä perintösanan etsiä merkityksenkehitykseen 'valmista(utu)a' > 'ennättää', jonka levikki itämerensuomessa on myös pohjoinen. Hellqvist SEO:ssa sanoo, että hinna-verbin (aiemmin 'saada kiinni jostakin') 'ehtiä'-merkityksen syntyyn on vaikuttanut muinaisruotsin inna, jonka esimuotoon suomen entää on lainana yhdistetty. Hiljattain olen havainnut, että balttilaisiset lainaverbit on integroitu ilman verbistintä *-tA-, jos lähtökielen sanalla on ollu -tA-nA substituoitava vartalonloppu, ja entää-verbillekin (← ksk. *enþa-) näyttää käyneen juuri niin.

Voisiko olla mahdollista, että saamen vastineen *e̮ste̮- merkitys olisi kehittynyt nykyisellensä suomen vaikutuksen alaisena? Periaatteessa 'valmista(utu)a' > 'ennättää' on voinut saamessa ja imsP:ssa rinnakkaisestikin kehittyä, mutta kontaktikielistä norjassa ei kehityksen virikkeeksi ole semmoista hinna-verbiä kuin ruotsissa. Kenties entää-verbin lainaaminen onkin luonut pohjoiseen kantasuomeen tämmöisen "temporaalin modaalisuuden" semanttisen kategorian, joka sitten on vetänyt puoleensa verbit ehtiä, joutaa ja kerjetä ja levittänyt ensin mainitun lainana aina obinugriin saakka? --Sjunttila (keskustelu) 11. helmikuuta 2023 kello 17.57 (EET)

Lisättäköön vielä, että Jusleniuksen entää ja sen kausatiivijohdoksilta näyttävä eh(d)ättää voivat ihan hyvin olla kontaminaatioita ehtiä + entää, ennättää eikä niiden tarvitse edustaa aiempaa *eštä- verbiä, jonka kumminkin voi marin pohjalta rekonstruoida itämerensuomen ja saamen (frekventatiivisten?) verbijohdosten kantasanaksi. Sille ei siis tarvitse olettaa modaalisia merkityksiä. Mutta sopisiko mariin myös rekonstruktio *ešte-? --Sjunttila (keskustelu) 11. helmikuuta 2023 kello 18.22 (EET)

Koltan- ja kuolansaamessa verbillä on myös merkitys 'saavuttaa, tavoittaa; ottaa kiinni', ja se voisi tietysti edustaa saamessa alkuperäisempää merkitystä kuin 'ehtiä'.

Sinänsä tuntuu ihan mahdolliselta vaihtoehdolta, että savon-karjalan-vepsän *ehtättä- olisi muodoltaan (ja merkitykseltäänkin) saanut vaikutusta verbistä *endättä-, ja silloin voisi olettaa etelä-ims. johdostyypin *ehtittä- edustavan alkuperäisempää kantaa.

Marin ǝ̑štem on taivutustyypin II verbi, joka palautuisi säännönmukaisesti *A-vartaloon (*eštä-). Tosin marin taivutustyyppi ei ihan täysin luotettavasti kerro verbin kantauralin vartalovokaaleja; vaikka yleisesti ottaen tyypin II verbit ovatkin ural. *A-vartaloiden jatkajia (ja tyypin I verbit *i-vartaloiden jatkajia), niin tähän sääntöön on useita (enimmäkseen selittämättömiä) poikkeuksia. --Ante Aikio (keskustelu) 12. helmikuuta 2023 kello 00.45 (EET)

Ja saamen sanasta lisättäköön, että se ei ole frekventtiivinen johdos, eikä ylipäänsäkään näytä minkäänlaiselta johdokselta vaan johtamattomalta perusverbiltä. --Ante Aikio (keskustelu) 12. helmikuuta 2023 kello 01.02 (EET)