Etymologiadata:imsm:cika

From Sanat

*cika

Vastineet:

mksm. *cika < kksm. *tika < vksm. *tïka (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

Etymologiadata:imsm:cika/ssa

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Länsiuralilainen
Lähde, s. Väite Argumentit
Anderson 1879 Studien: 117-19 = ersä tuvo ’sika’
Aikio 2015 SUSA: 46 Vastaan Äänteellinen epäsäännöllisyys ja merkityskenttä voivat viitata imsm ja mordvan sanojen olevan lainoja pronssikauden maatalouskulttuurin kielestä (monien muiden maatalouteen liittyvien, levikiltään läntisten sanojen tavoin).
Germaanisperäinen
Lähde, s. Väite Argumentit
Koivulehto 1997 SympGron: 29 ← germ *tigō, vrt. mys ziga ’vuohi’
2004 NES: s.v. sika Vastaan (puoltoargumentein) Selitys on äänteelliseltä kannalta sopiva, mutta merkitysero on ongelmallinen.

Keskustelu

Baltoslaavietymologia

Siirretty keskustelu sivulta Etymologiadata:imsm:cika/th:

Sattuuko joku lainaspesialisteistamme tietämään, onko sanan "toista" indoeurooppalaisetymologiaa kukaan uralisti/fennisti/tms. käsitellyt missään viime vuosikymmeninä? Siis tätä vanhaa joka alkujaan on kai keksitty lakoniankreikan σικα-sanasta. Taustalla olisi ieur. *dʰiHkos > bsl. *dīkas 'villi', jonka slaavilainen edustaja ksl. *dīkŭ > ysl. *dikъ on paitsi 'villi' myös 'villisika'. Mulle on joitain vuosia takaperin tullut sattumalta vastaan erään Elwira Kaczyńskan aihetta käsittelevä artikkeli (2014) "W sprawie genezy psł. *dikъ 'dziki'" joka mainitsee suomen sanan edelleen tässä yhteydessä; viitteenä Neroznak 1978, Paleobalkanskie Jazyka, lainauksessa tästä puolestaan viitteistämätön maininta Jokliin. Lähteet kuten SSA ja LÄGLOS eivät tästä kuitenkaan hiiskahdakaan (Koivulehdon oman etymologian alkuperäisartikkeleita en ole tsekannut). Onko käynyt niin että sanalle on ollut käypä etymologia vuosikymmeniä tiedossa ainoastaan slavistien marginaaleissa?

Puolanlukutaitoni on kyllä täydelleen koneavustuksen varassa, joten voi ehkä olla että Kaczyńska onkin kreikan ja slaavin sanueiden ensimmäinen uskottava yhdistäjä & aikaisemmin on operoitu ainoastaan vain kreikan ja suomen vertailulla, jolloin hänen versionsa olisikin tämän etymologian ensimmäinen uskottava muoto. --J. Pystynen (lähetä viesti) 28. syyskuuta 2020 kello 11.22 (EEST)

Hyvä huomio! Enpä ollut itse tähän Kaczyńskan artikkeliin törmännyt, mutta kävin sen äsken etsimässä. Uralistiikassa en ole viitteitä tähän baltoslaavietymologiaan nähnyt, joten voi hyvin olla, että se on jäänyt kokonaan paitsioon. Koivulehdon 1997 artikkelissa ei tätä mahdollisuutta mainita, germaanietymologia esitetään vain lyhyesti. --Sholopainen (keskustelu) 28. syyskuuta 2020 kello 13.55 (EEST)
Rupesin vielä miettimään, että en tiedä kuinka hyvin tämä baltoslaavilainen lähtömuoto selittää mordvan vokalismia: sehän on joka tapauksessa epäodotuksenmukainen, jos oletetaan lähtömuotoon *-i-:tä. Tietysti joka tapauksessa aika hankalaa arvioida, minkälaiseen esi- tai kantamordvan vaiheeseen tuo sana on lainattu, oli lainanantaja sitten mikä tahansa. Periaatteessahan tuvo viittaisi asuun *toka (näin myös Aikio 2015), mutta sana voi tietysti olla lainattu jo aikana, jolloin mordvan vokaali on ollut jo suppeampi, mutta en tiedä miten hyvin tämä i:n substituutioksi sopii. Substraattietymologia on tietysti sikäli "kätevä", että ei voi sen tarkemmin määritellä, mikä vokaali on ollut kielessä, josta sekä imsm että mordva ovat sanan lainanneet, eikä tätä voi sen tarkemmin todistaa oikeaksi eikä vääräksi. --Sampsa Holopainen (keskustelu) 15. helmikuuta 2021 kello 15.30 (EET)
Oma hypoteesini on ollut että mordvan sanue ei välttämättä edes ole ims. sanueen vastine vaan esim. sen suhdetta turkin *toŋuz 'sika'-sanueeseen sietäisi selvittää. --J. Pystynen (lähetä viesti) 15. helmikuuta 2021 kello 16.16 (EET)