Etymologiadata:imsm:ehkä

From Sanat
Jump to navigation Jump to search

*imsm:ehkä

Vastineet:

mksm. *ehkä (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

Etymologiadata:imsm:ehkä/ssa

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Johdosperäinen
Genetz 1891 263, 319 + ⇐ pron. vartalo e-, + -s-johdin + liitepartikkeli -kA Samasta kannasta myös ⇒ ellei, eltei, es, että; johdin -s sama kuin sanoissa es ja josjo-; vrt. jahka ⇐ pron. vartalo ja- ~ jo-; liitepartikkeli sama kuin sanoissa joka, mikä(än), kuka(an), eikä jne.
2004 NES s.v. ehkä - Vaihtoehtoisena [Vasta-argumentti] Johdoksen rakennetta ei ole tyhjentävästi voitu selittää
Indoeurooppalaisperäinen
Häkkinen 1987 NSS s.v. ehkä + (Koivulehto) ← esiba *jeh1g(w)ā > lt jėgà 'voima, kyky' Merkityksestä 'kyky' on helposti kehittynyt 'mahdollisuus'
Koivulehto 1988 UAJ 3 Tarkennus < vksm *(j)eškä ← ie (esiba) *jeh1gwah2 > ba *jēgā > lt jėgà
Koivulehto 1989 SUSA 171–5 + + + Tarkennus: ← esiba, vrt. myös lv jēga 'mieli, merkitys, tarkoitus', kr ἥβη 'elinvoima; nuoruus' Ie j- ei edustu, koska ims:ssa ei ole vanhoja je- ~ ji-alkuisia sanoja, joten sana on joko lainautunut e-alkuisena t. myöhemmin je- > e- kuten vksm vo- > o-; edeltää muutosta ie eh1C > ba, kr ēC; laryngaalin vastineena ksm š kuten lainassa puhdas; laryngaalin rekonstruoiminen lähtömuotoon perusteltua, koska sitä ei voi osoittaa pidennysasteiseksi [ks. perusteluja]; vartalon e-ä on odotuksenmukainen, koska e-a tuli kieleen vasta nuorempien lainojen myötä; merkitysparalleeleina sm mahtaa, sa mögen, eng may 'voida, kyetä, pystyä' > 'olla mahdollista', vi võim 'valta, voima' ⇒ võimalik 'mahdollinen', lt gal 'kai, ehkä' ~ galia 'voima, mahti, valta', galėti 'voida, kyetä'; merkitysparalleeli 'voima, kyky' näkyy johdoksessa ehkäistä, vrt. jaksaa joskus myös 'hillitä, kukistaa' ~ saa Friis juöksot 'parantaa taiottu tauti noitakeinoin' t. voidavoittaa [ks. tarkemmin johdoksesta]; substantiveista kehittyneitä adverbeja ovat myös kohta (← ba) ja vasta; merkitys saattanut kehittyä yhteydessä *ehkä: tulen > ehkä tulen; suomessa kaikki konjunktiot ovat kehittyneet adverbeista elleivät ole lainautuneet konjunktioina [ks. tarkemmin]
Liukkonen 1999 24–5 - Vastaan Laryngaalietymologiat eivät ole uskottavia
Heikkilä 2014 83 Tarkennus: ← esiba *jeh1g-jo/je-
Hyllested 2014 14 - Vastaan Oletetun lähtömuodon laryngaalille ei ole lainaetymologian ulkopuolista evidenssiä; ksm š ie laryngaalin edustuksena epävarma
Johdosperäinen
1992 SSA: s.v. ehkä ⇐ kieltoverbi e-, + -hkA-moderatiivijohdin
2004 NES: s.v. ehkä - Vaihtoehtoisena [Vasta-argumentti] Moderatiivisia johdoksia ei yleensä tehdä verbeistä
Balttilaisperäinen
Liukkonen 1999 24–5 + + + ← ba, vrt. varhaislt iž-gi '-stA' Itämurteitten variantilla ehki on vastineita kautta ims:n, joten se voi olla alkuperäinen, ja -ä vaikutusta sanasta vaikka, vrt. myös vaihka; ba i oli avoimempi kuin ksm i, joten mahdollinen oli substituutio i > e kuten sanoissa ero, erä, helle, hermo, herne ja perho, mutta toisaalta ims e- voi johtua myös -h-n vaikutuksesta, vrt. vi murt. liha > leha; merkitys 'ehkä' on voinut syntyä yhteydestä du ižgi mokytinių 'koululaisista kaksi' > 'ehkä kaksi koululaista'; lt ižgi on prepositio '-stA' varustettuna kliitillä -gi, mutta balttilaislainojen lähtökielessä * oli vielä partikkeli; vrt. myös mksl иждекони 'alusta lähtien' ← ba-sl *iž-ge-kaneis
Nikkilä 2001 FUF 397 - Vastaan Oletettu merkityskehitys ei toimi
Nilsson 2001 LB 190 + Puolesta Ims e- on säännöllinen ja ba i- epäsäännöllinen edustus, vrt. kr ἐκ ~ ἐξ, lat ex id.

Keskustelu

Etymologiadata talk:imsm:ehkä