Etymologiadata:imsm:ehkä/th
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Genetz 1891: 263, 319 | + | ⇐ pron. vartalo e-, + -s-johdin + liitepartikkeli -kA | Samasta kannasta myös ⇒ ellei, eltei, es, että; johdin -s sama kuin sanoissa es ja jos ⇐ jo-; vrt. jahka ⇐ pron. vartalo ja- ~ jo-; liitepartikkeli sama kuin sanoissa joka, mikä(än), kuka(an), eikä jne. | |||
| NES 2004: s.v. ehkä | - | Vaihtoehtoisena [Vasta-argumentti] | Johdoksen rakennetta ei ole tyhjentävästi voitu selittää |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Häkkinen 1987 NSS: s.v. ehkä | + | (Koivulehto) ← esiba *jeh1g(w)ā > lt jėgà 'voima, kyky' | Merkityksestä 'kyky' on helposti kehittynyt 'mahdollisuus' | |||
| Koivulehto 1988 UAJ: 3 | Tarkennus < vksm *(j)eškä ← ie (esiba) *jeh1gwah2 > ba *jēgā > lt jėgà | |||||
| Koivulehto 1989 SUSA: 171–5 | + | + | + | Tarkennus: ← esiba, vrt. myös lv jēga 'mieli, merkitys, tarkoitus', kr ἥβη 'elinvoima; nuoruus' | Ie j- ei edustu, koska ims:ssa ei ole vanhoja je- ~ ji-alkuisia sanoja, joten sana on joko lainautunut e-alkuisena t. myöhemmin je- > e- kuten vksm vo- > o-; edeltää muutosta ie eh1C > ba, kr ēC; laryngaalin vastineena ksm š kuten lainassa puhdas; laryngaalin rekonstruoiminen lähtömuotoon perusteltua, koska sitä ei voi osoittaa pidennysasteiseksi [ks. perusteluja]; vartalon e-ä on odotuksenmukainen, koska e-a tuli kieleen vasta nuorempien lainojen myötä; merkitysparalleeleina sm mahtaa, sa mögen, eng may 'voida, kyetä, pystyä' > 'olla mahdollista', vi võim 'valta, voima' ⇒ võimalik 'mahdollinen', lt gal 'kai, ehkä' ~ galia 'voima, mahti, valta', galėti 'voida, kyetä'; merkitysparalleeli 'voima, kyky' näkyy johdoksessa ehkäistä, vrt. jaksaa joskus myös 'hillitä, kukistaa' ~ saa Friis juöksot 'parantaa taiottu tauti noitakeinoin' t. voida ⇒ voittaa [ks. tarkemmin johdoksesta]; substantiveista kehittyneitä adverbeja ovat myös kohta (← ba) ja vasta; merkitys saattanut kehittyä yhteydessä *ehkä: tulen > ehkä tulen; suomessa kaikki konjunktiot ovat kehittyneet adverbeista elleivät ole lainautuneet konjunktioina [ks. tarkemmin] | |
| Liukkonen 1999: 24–5 | - | Vastaan | Laryngaalietymologiat eivät ole uskottavia | |||
| Heikkilä 2014: 83 | Tarkennus: ← esiba *jeh1g-jo/je- | |||||
| Hyllested 2014: 14 | - | Vastaan | Oletetun lähtömuodon laryngaalille ei ole lainaetymologian ulkopuolista evidenssiä; ksm š ie laryngaalin edustuksena epävarma |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| SSA I 1992: s.v. ehkä | ⇐ kieltoverbi e-, + -hkA-moderatiivijohdin | |||||
| NES 2004: s.v. ehkä | - | Vaihtoehtoisena [Vasta-argumentti] | Moderatiivisia johdoksia ei yleensä tehdä verbeistä |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Liukkonen 1999: 24–5 | + | + | + | ← ba, vrt. varhaislt iž-gi '-stA' | Itämurteitten variantilla ehki on vastineita kautta ims:n, joten se voi olla alkuperäinen, ja -ä vaikutusta sanasta vaikka, vrt. myös vaihka; ba i oli avoimempi kuin ksm i, joten mahdollinen oli substituutio i > e kuten sanoissa ero, erä, helle, hermo, herne ja perho, mutta toisaalta ims e- voi johtua myös -h-n vaikutuksesta, vrt. vi murt. liha > leha; merkitys 'ehkä' on voinut syntyä yhteydestä du ižgi mokytinių 'koululaisista kaksi' > 'ehkä kaksi koululaista'; lt ižgi on prepositio iž '-stA' varustettuna kliitillä -gi, mutta balttilaislainojen lähtökielessä *iž oli vielä partikkeli; vrt. myös mksl иждекони 'alusta lähtien' ← ba-sl *iž-ge-kaneis | |
| Nikkilä 2001 FUF: 397 | - | Vastaan | Oletettu merkityskehitys ei toimi | |||
| Nilsson 2001 LB: 190 | + | Puolesta | Ims e- on säännöllinen ja ba i- epäsäännöllinen edustus, vrt. kr ἐκ ~ ἐξ, lat ex id. |