Etymologiadata:imsm:vai
*vai
Vastineet:
mksm. *vai (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
vai (Agr; yl.) ’oder (interrogativ)’, murt. (paik. I- ja PSm Ink) myös vain
~ ink vai ’vai’ | ka vai, vain ’id.; tai’ | ly vai ’vai’ | ve vai ’id.; tai’ | va (Tsv) vai ’vai; tokko, eiköhän’ | vi või, murt. vai ’tai; vai’ | li voi, vo kysymyslausetta aloittava part., joskus konj:na ’vai’ (sm > lp vai, vâi ’vai; (E Pi myös) tai; (U Pi myös) jotta; (Kld T myös) -ko, -kö, eikö’; ims > latv vai ’tai; vai; -ko / -kö’).
~ ink vai ’vai’ | ka vai, vain ’id.; tai’ | ly vai ’vai’ | ve vai ’id.; tai’ | va (Tsv) vai ’vai; tokko, eiköhän’ | vi või, murt. vai ’tai; vai’ | li voi, vo kysymyslausetta aloittava part., joskus konj:na ’vai’ (sm > lp vai, vâi ’vai; (E Pi myös) tai; (U Pi myös) jotta; (Kld T myös) -ko, -kö, eikö’; ims > latv vai ’tai; vai; -ko / -kö’).
Sanan alkuperää on selitetty usealla eri tavalla. Sana saattaisi olla jokin vaja(a) sanan taivutusmuoto, esim. mon. instr. *vajin, joka myöh. olisi lyhentynyt epäsäännöllisesti. Toisaalta kyseessä voisi olla lyhentymä sanasta *vajeh (ks. vaihe). Kumpikaan selityksistä ei välttämättä ole oikea, sillä vaihtoehdoiksi sopivia sanavartaloita on useita. Ims kielissä on lukuisia sekä muodoltaan että merkitykseltään toisiaan muistuttavia partikkeleita (vrt. esim. vaan, vain), jotka ilm. ovat lisäksi sekoittuneet keskenään.
Ks. myös vaikka.
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1787 NFL 3 238a (sm ~ lp)
- Diefenbach 1851 VWGoth 1 163 (sm ~ vi)
- Qvigstad 1881 Beiträge 113 (lp < sm)
- Genetz 1890 Partikk 183–84 (+ ink au va li)
- Kalima 1936 BL 197 (latv < ims)
- Kettunen 1938 LivW 502 (+ ve)
- SKES 1975 1590–91 (+ ly; ehkä lyhentymä s:sta *vajeh t. vaja sanan taiv.-muoto)
- Häkkinen 1987 ES 354
- Karulis 1992 LatvEtim 2 466 (latv < ims)
- Sammallahti 1998 Saami 265 (lp ? < sm)