Uralilainen
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| VW 1874: 139
|
|
|
|
|
sm talas = udm тылыс 'havumaja, risumaja'
|
|
| Wichmann 1903 FUF: 100
|
+ |
+ |
|
|
sm vi talas = udm ⇐ sm vi tala = mnsL P tul 'lihanriiputusorsi; lato'
|
|
| Sammallahti 1988: 550
|
x |
|
|
|
Tarkennus: = udm mns < ksgr *tålå
|
|
| Holopainen 2019: 272–3
|
+ |
|
- |
|
Tarkennus: = udm ?mns < kur *tala
|
Ims–pe vastaavuus säännöllinen (Aikio); suhde ims -as ~ udm -s ei välttämättä tulkittavissa suffiksiksi
|
Arjalaisperäinen
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Toivonen 1917 SUSA: 42–4
|
+ |
+ |
+ |
|
sm vi talas = udm тылыс 'havumaja, risumaja' ← kar *tala-s; sm vi tala = mnsL P tul 'lihanriiputusorsi; lato' ← kar *tala-; vrt. mia talam 'pinta, taso; kämmen'
|
Sm a = udm i̮ myös sanoissa ampua ja kaksi
|
| Korenchy 1972: 74–5
|
x |
x |
x |
|
Tarkennus: sm vi talas = udm ⇐ sm vi tala = mnsL P tul 'jalka-aitta t. sen jalka' < ksgr *tala ← kar *tala-, vrt. mia
|
Merkityksenkehitys 'kuorittu, sileä puumateriaali' > 'hirsi, paalu' > 'katollinen hirsirakennelma' > 'mökki, aitta' [ks. tarkemmin]. Ar taholla ei maskuliinia **tala-s, vaan mia neutri tala-m; lähtömuoto ← kie *tel-, *telə-, *telu-
|
| Katz 2003: 272–3
|
|
|
x |
|
Tarkennus: sm vi talas < ksm–pe *tălás (~ *tūlas > udm, ko тылöс 'kirstu, laatikko') ← vkar *st(h)ṓlɔs; sm vi tala < ksgr *tə̑lá (~ *tṓla > mns, haS tŏl 'varastolaatikko') ← vkar akk. *st(h)ṓlɔm
|
Lähtömuodolla (= kr στόλος 'seinästä esiin työntyvä hirrenpää') ei tarkkaa ar vastinetta
|
| Linde 2007: 160–2
|
+ |
|
|
|
Puolesta (*talas = udm ⇐ *tala = mns < ksgr *tala ← kar *tala-)
|
Sm a = udm i̮ myös sanassa kadota, kaksi voi lukusanuuttansa olla epäsäännöllinen. Lainautunut merkityksessä 'tasainen, sileä' ja kehittynyt > 'kuorittu, sileä puumateriaali' > 'hirsi, paalu', josta s-johdos edelleen 'katollinen hirsirakennelma' > 'mökki, aitta'; rakennustekniikan kehityksen kannalta on odotuksenmukaista, että johdos merkitsee kantasanaansa kompleksisempaa rakennetta
|
| Holopainen 2019: 272–3
|
- |
|
- |
|
Vastaan
|
Useimmissa ar lainoissa edustuu muutos kie *l > ar *r; suhde ims -as ~ udm -s ei välttämättä tulkittavissa suffiksiksi. Lähtömuodon ie vastineet epävarmoja [ks. tarkemmin]
|
Germaanisperäinen (1)
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Koivulehto 1977 KTP: 23–4
|
|
+ |
|
|
sm talas ← vkge *stālas > kge *stōlaz > no murt. stol 'pieni teline, vilja- t. heinäkasan alusta ladossa', ta murt. stol 'puimaladon yläkerran alusta'
|
|
| LägLoS 2012: s.v. talas
|
x |
+ |
|
|
Tarkennus: sm vi ?li talas ? ← vkge *stālas > kge *stōlaz > ksk *stōlaʀ (> msk stóll, mru stōl 'tuoli', no ta), meng as stōl, mysa stuol, go stōls 'tuoli'
|
Äännesuhteen takia on lainan oltava hyvin varhainen. Monet ims rakennusten ja niiden osien nimitykset ovat ba- t. ge-peräisiä
|
| Holopainen 2019: 272–3
|
|
|
|
-
|
Vastaan
|
Ge lainalla ei voi olla pe t. mns vastineita
|
Germaanisperäinen (2)
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Hofstra 1985: 102, 318
|
+ |
+ |
|
|
sm talas ← kge *stallaz > msk stallr 'teline; seimi; talli'
|
|
| Saarikivi 2004 SUSA: 201
|
- |
|
|
|
Vastaan
|
Ge *ll ei → ims l
|
| LägLoS 2012: s.v. talas
|
x |
+ |
|
|
Tarkennus: sm vi ?li talas ? ← kge *stallaz > ksk *stallaʀ (> msk, mru stalder 'talli'), meng steall 'id.; paikka', mysa stal 'paikka, sija; hevoset tallissa'
|
Äännesuhteen takia on lainan oltava hyvin varhainen, ajalta jolloin kantasuomesta puuttui -ll-. Monet ims rakennusten ja niiden osien nimitykset ovat ba- t. ge-peräisiä
|
| Holopainen 2019: 272–3
|
|
|
|
-
|
Vastaan
|
Ge lainalla ei voi olla pe t. mns vastineita
|
Hylätty etymologia: ← ba, vrt. lt pãtalas, mpr talus, ks. Linde 2007: 160–2
