Etymologiadata:imsm:uuhi
*uuhi
Vastineet:
mksm. *uuhi < kksm. *uwši < vksm. *uwšǝ̑ (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
uuhi (Raam 1642; EKarj Pohjanm Länsip, paik. Häme Savo KPPohjanm Peräp) ’emälammas; (ISm myös) naaraskaritsa / Mutterschaf, Zibbe; weibliches Lamm’, hypok. muotoja (eri tahoilla murt.) uuho, uut(t)i, ut(t)i, utu, uukki, uukko
~ ink utoi ’naarasvuona’, ut́i ’lampaan hyväilynimi’ | ka uuhi, uuhut, uuko ’naaraslammas t. -karitsa’ | ly ūhivuone̮ ’naaraskaritsa’ | ve uhi ’yksivuotias, karitsoimaton lammas’ | va (Tsv) ut́i, (Kukk) ut́śi, utulain, (Must) udjulaine, ūkkulaine ’nuori karitsoimaton lammas’ | vi utt (g. ute), murt. uhe, uhu ’emälammas’
~ ink utoi ’naarasvuona’, ut́i ’lampaan hyväilynimi’ | ka uuhi, uuhut, uuko ’naaraslammas t. -karitsa’ | ly ūhivuone̮ ’naaraskaritsa’ | ve uhi ’yksivuotias, karitsoimaton lammas’ | va (Tsv) ut́i, (Kukk) ut́śi, utulain, (Must) udjulaine, ūkkulaine ’nuori karitsoimaton lammas’ | vi utt (g. ute), murt. uhe, uhu ’emälammas’
= md utša ’lammas’ | tšerL ə̑žγa, I užγa ’lampaantalja’ | votj syrj i̮ž ’lammas’ | ? vogI ōš, L oš, P ɔ̄s id. | ? ostjI atš, E oš, P as
? < ieur *owi-s, vrt. m-int ávi-ḥ, lat ovis, liett avìs ’lammas’; lainaoletus edellyttää sgr johdosta *uwi-či, josta -w- olisi kaikkialla vokaaliutunut.
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1787 NFL 3 228a (sm ~ vi, unk juh ’lammas’, kr óios)
- Lindström Suomi 1852 100 (+ votj syrj vog ostj)
- Lindström 1859 KeltGerm 46 (sm < keltt)
- Budenz 1867 NyK 6 409 (+ md)
- Setälä 1890–91 ÄH 274 (+ epäillen tšer)
- Munkácsi 1898 NyK 28 365 (sm ~ m-int)
- Munkácsi 1901 ÁKE 382–84 (sgr < ieur)
- Kettunen 1922 LVeHA 2 34 (+ ve)
- Toivonen 1928 FUF 19 58 (+ ka ly va)
- Ruoppila 1943 Kotiel 1 165–74
- Moór 1953 ALH 2 45–46 (unk ei tähän)
- FUV 1955 121
- DEWOS 1966 5
- SKES 1975 1559–60
- FUV2 1977 134
- Koivulehto 1988 Laryngale 291 (sgr *uwi-či < ieur)
- UEW 1988 541
- Sammallahti 1988 UrLang 552 (sm-perm)
- Koivulehto 1991 SbÖAW 566 108–09
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Lindström 1852 Suomi: 100 | = udm, ko ыж, mns[L] oš, haI atš, E oš 'lammas' | |||||
| Budenz 1867 NyK: 409 | = mkš uča 'lammas', pe, mns | |||||
| Setälä 1890–91: 274 | = ?md, ?ma ужга 'turkki, turkis', pe, mns, haI, E, P, as 'lammas' | |||||
| UEW 1988: s.v. uče | x | + | Tarkennus: = md ma pe mns ha < ksgr *učə | ma -га on johdin | ||
| Häkkinen J 2009 SUSA: 28 | - | + | + | Puolesta (vasta-argumentein): = ers [šokša] uča < kurL ooči = ma (<) *už-ga, pe, mns (<) *aaš, ha (<) *aač < kur *oxči | osa kielistä viittaa kur *č:hen, toiset *š:ään; ims ja ma ensitavun vokaali viittaa *u:hun, md ja mns *o:hon; md–mns muotojen yhteensopivuuden, laajan levikin ja yhtenäisen merkityksen vuoksi voi kuitenkin olla < kur ainakin osassa kielihaaroja | |
| Aikio 2015 SUSA: 45 | Vastaan | *š viittaa kantauralia myöhempään alkuperään | ||||
| Metsäranta 2018 UH: 108 | x | Tarkennus: = md pe mns ha; ma ← pe | ma уж-kannan ž ei voi palautua kur affrikaattaan | |||
| UED 2020: s.v. owčV | - | Tarkennus: < ksm *ūhi ~ *ūhu ~ *utti ? = md (< kmd *uča), pe (< kpe *ĭ̮ž), mns (< kmns *āš), ha (< kha *āč) ? < kur *owčV ~ *uwčV | ims *č:n edustukset (P *ūhi, E *utti) epäsäännöllisiä; ims voi palautua kur muotoon *uwčə t. *owčə, md muotoon *o(w)ča, pe muotoon *u(w)čV, *o(w)ča t. *a(w)čV; kmns ja kha *ā:n suhde viittaa pikemminkin lainaan |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Koivulehto 1988 kok: 291–2 | x | < ksgr *ūčə < *uwəčə ← kie *owi- (<*h2owi-) > mint avi-ḥ, kr ὄϊς, lat ovis 'lammas' | pääteaines *-čə voi olla hypokoristinen | |||
| Koivulehto 1991: 108–12 | x | Tarkennus: = ers mkš uča 'lammas', ma ужга 'turkki, turkis', udm ko ыж, mns[I] ōš, [L] oš, ha[I] atš, [E] oš, [P] as 'lammas' < ksgr *ūčə < *uwəčə ← kie *owi- (< *Howi-) > luv ḫa-a-ú-i-iš, Hier hawa/i-, mint kr lat id. | ||||
| Napoľskih 2002 symp: 269 | x | + | Tarkennus: = mkš, pe, mnsP ɔ̄š, haI 'lammas' < *oča ← „esiba“ [parasl] (Fatjanovo–Balanovo) *ovĭčā, vrt. sl овьца id. < *ovĭk(j)ā | *CoCa > md *CuCo, joten rekonstruktio *učə ei sovi; palataaliset klusiilit affrikoituivat varhain „Fatjanovon–Balanovon kulttuurin“ kielessä [ks. perustelu]; karjanhoito oli tämän „kulttuurin“ tärkein elinkeino | ||
| NES 2004: s.v. uuhi | + | Puolesta (vaihtoehtoisena): = mkš ma pe ?mns ?ha < ksgr *ūčə < *uwəčə ← kie *owi- | sgr kansoille alun perin vieraan maatalouskulttuurin sanastoa | |||
| Rätsep 2005 OK: 16 | + | Tarkennus: = mkš ma pe mns ha < *učə < *uwə(č) ← kie *Howi-s, vrt. lat lt ven; tähän myös vi utt | *č > h ~ tt | |||
| Napoľskih 2010 konf: ss.? | - | Vastaan | oletus sl-tyyppisestä palataalien affrikoitumisesta varhaisessa lähtökielessä anakronistinen | |||
| Kallio 2007 SUST: 240 | + | Tarkennus: < kksm *uveši < vksm *uvəšə | [paralleeleja vokaalienvälisen *v:n sulautumisesta edeltävään labiaalivokaaliin] | |||
| UED 2020: s.v. owčV | - | Vastaan | *č ei tunnettu kur johdinaineksista; hypokoristisuus perusteeton oletus; parasl oletus hypoteettinen |
Hylätty etymologia: ← vkir *aʒa, vrt. iar *aja- 'vuohi', ks. UED s.v. owčV