Etymologiadata:imsm:uuhi/th

Sanatista
Uralilainen
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Lindström 1852 Suomi: 100 = udm, ko ыж, mns[L] , haI atš, E 'lammas'
Budenz 1867 NyK: 409 = mkš uča 'lammas', pe, mns
Setälä 1890–91: 274 = ?md, ?ma ужга 'turkki, turkis', pe, mns, haI, E, P, as 'lammas'
UEW 1988: s.v. uče x + Tarkennus: = md ma pe mns ha < ksgr *učə ma -га on johdin
Häkkinen J 2009 SUSA: 28 - + + Puolesta (vasta-argumentein): = ers [šokša] uča < kurL ooči = ma (<) *už-ga, pe, mns (<) *aaš, ha (<) *aač < kur *oxči osa kielistä viittaa kur *č:hen, toiset *š:ään; ims ja ma ensitavun vokaali viittaa *u:hun, md ja mns *o:hon; md–mns muotojen yhteensopivuuden, laajan levikin ja yhtenäisen merkityksen vuoksi voi kuitenkin olla < kur ainakin osassa kielihaaroja
Aikio 2015 SUSA: 45 Vastaan *š viittaa kantauralia myöhempään alkuperään
Metsäranta 2018 UH: 108 x Tarkennus: = md pe mns ha; ma ← pe ma уж-kannan ž ei voi palautua kur affrikaattaan
UED 2020: s.v. owčV - Tarkennus: < ksm *ūhi ~ *ūhu ~ *utti ? = md (< kmd *uča), pe (< kpe *ĭ̮ž), mns (< kmns *āš), ha (< kha *āč) ? < kur *owčV ~ *uwčV ims *č:n edustukset (P *ūhi, E *utti) epäsäännöllisiä; ims voi palautua kur muotoon *uwčə t. *owčə, md muotoon *o(w)ča, pe muotoon *u(w)čV, *o(w)ča t. *a(w)čV; kmns ja kha *ā:n suhde viittaa pikemminkin lainaan
Indoeurooppalaisperäinen
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Koivulehto 1988 kok: 291–2 x < ksgr *ūčə < *uwəčə ← kie *owi- (<*h2owi-) > mint avi-, kr ὄϊς, lat ovis 'lammas' pääteaines *-čə voi olla hypokoristinen
Koivulehto 1991: 108–12 x Tarkennus: = ers mkš uča 'lammas', ma ужга 'turkki, turkis', udm ko ыж, mns[I] ōš, [L] , ha[I] atš, [E] , [P] as 'lammas' < ksgr *ūčə < *uwəčə ← kie *owi- (< *Howi-) > luv ḫa-a-ú-i-iš, Hier hawa/i-, mint kr lat id.
Napoľskih 2002 symp: 269 x + Tarkennus: = mkš, pe, mnsP ɔ̄š, haI 'lammas' < *oča ← „esiba“ [parasl] (Fatjanovo–Balanovo) *ovĭčā, vrt. sl овьца id. < *ovĭk(j)ā *CoCa > md *CuCo, joten rekonstruktio *učə ei sovi; palataaliset klusiilit affrikoituivat varhain „Fatjanovon–Balanovon kulttuurin“ kielessä [ks. perustelu]; karjanhoito oli tämän „kulttuurin“ tärkein elinkeino
NES 2004: s.v. uuhi + Puolesta (vaihtoehtoisena): = mkš ma pe ?mns ?ha < ksgr *ūčə < *uwəčə ← kie *owi- sgr kansoille alun perin vieraan maatalouskulttuurin sanastoa
Rätsep 2005 OK: 16 + Tarkennus: = mkš ma pe mns ha < *učə < *uwə(č) ← kie *Howi-s, vrt. lat lt ven; tähän myös vi utt *č > h ~ tt
Napoľskih 2010 konf: ss.? - Vastaan oletus sl-tyyppisestä palataalien affrikoitumisesta varhaisessa lähtökielessä anakronistinen
Kallio 2007 SUST: 240 + Tarkennus: < kksm *uveši < vksm *uvəšə [paralleeleja vokaalienvälisen *v:n sulautumisesta edeltävään labiaalivokaaliin]
UED 2020: s.v. owčV - Vastaan *č ei tunnettu kur johdinaineksista; hypokoristisuus perusteeton oletus; parasl oletus hypoteettinen

Hylätty etymologia: ← vkir *aʒa, vrt. iar *aja- 'vuohi', ks. UED s.v. owčV