Arjalaisperäinen*
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Koivulehto 1999 BKFNF: 220, 222–3, 232
|
+ |
+ |
+ |
+
|
< *sen-tü- ⇐ ksm–pe *sen-te- > ko содны 'enetä, lisääntyä', mperm sud- ← vkir *ʒen(h1)- > sogdin zn-, hotanin ysan- 'synnyttää'
|
Komin asu edellyttää ensitavuun *e:tä ja jälkitavuun suppeata vokaalia, ims ensitavun ü mediaalijohtimen -tü- vaikutusta. Kaikki(?) ksm–pe syntymistä, synnyttämistä ja kasvamista merkitsevät kantaverbit lainoja: sm hadas, itää, kasvaa, suku, ers mkš чачомс, раштамс, udm ворд-, ko верд-; uskonnollis-myyttisiin käsityksiin liittyvästä sanastosta arjalaislainoja ovat myös jumala, mana, marras, sammas, suoda, syttyä ja taivas. Johdin *-te- esiintyy saaP verbeissä vuoidat 'voidella' ja astat 'ehtiä'; lähtömuoto = vkiar *j́en(h1)- > kiar *j́an- > mia ján-a-ti 'synnyttää, tuottaa' < kie *ǵenh1-; sanueesta lainautuneet myös ihminen ja ko зод 'poika'. Vkir lainat herätä, maksaa, paksu, syntyä, syttyä, *teksa ym. ovat uralilaisittain suppealevikkisiä
|
| Koivulehto 2005 Vir: 330–1
|
|
+ |
|
|
Puolesta
|
Uskonnollis-myyttisen sanaston arjalaislainoja ovat myös peijas ja (hyvin vanha) kekri
|
| Vainik 2014 ESUKA: 151
|
|
+ |
|
|
Puolesta
|
Arjalaislainat syntyä, varsa, vasa, porsas, terve, paksu, paras, udar, terne ja voi omaksuttiin karjanhoidon kontekstissa
|
| Metsäranta 2017 SUSA: 233
|
|
|
- |
|
Vastaan
|
Suurinta osaa *-ti-aineksen sisältävistä verbeistä ei selvän kantasanan puuttuessa voi pitää johdoksina [ks. tarkemmin]
|
| Holopainen 2019: 227–8
|
- |
|
|
|
Tarkennus: ? = ko ? ← esi-ir *ʒenH- > kir *ʒanH- > mav zan- : zizanəṇti 'syntyä'
|
Substituutiosta ir *ʒ → ur *s vähän näyttöä; komin o ei vastaa ims vokalismia ja ims laina komiin tuskin voisi edeltää kpe denasalisaatiota [ks. tarkemmin]
|
| Metsäranta 2020: 141
|
+ |
|
|
|
Puolesta
|
Assimilaatio *e_ü > *ü_ü sanoissa lyly, syntyä ja ?syttyä
|
| Aikio 2021 LU: 171
|
|
|
- |
|
Vastaan
|
Mikään ei todista verbiä johdokseksi eikä ur *-ti-johtimen refleksiivisyys näy vartalossa *senti-; vaihtoehtoinen rekonstruktio *sen-tä- ei vastaa jazvankomin asua su·d-; kie *e > ar *a todnäk edeltää kantairania ja depalatalisaatiota *ʒ́ > *ʒ
|
* Voisi luokitella johdosetymologiaksikin.
Indoeurooppalaisperäinen
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Lehtinen 2019 FS Kallio: 126–32
|
|
|
|
|
ko содны 'enetä, lisääntyä' ? < ksm = mnsE šεnš, I sȯȧ̯ns, L šanš, P sāns, haI čäṅč, E čaṅč, P sȧs, kam sini ~ seni, koib 'polvi' < kur *ćenčə ← kie *ǵenh1- 'syntyä' ⇒ ven зять, lv znots 'vävy'
|
Jos ie *H → kur *š [ks. tarkemmin], voi nasaalin vaikutuksesta *NH → *nč; assimilaatio *ć_č > *č_č voi selittää ur muotoja sekä tässä että sataa ja setä-sanueissa [ks. tarkemmin]. 'Polvea' ja 'syntymistä' merkitsevillä sanoilla lukuisia yhtymäkohtia ur ja ie kielissä [ks. tarkemmin]. Saman ie juuren katoasteisesta muodosta *ǵṇh1- ? → sataa 'tuottaa viljaa', ers чачомс 'syntyä', ma шочаш 'syntyä; tulla esiin; (vilja) kasvaa', ko чужны 'syntyä, kasvaa', mnsP sū(n)si ~ sunsi 'kasvaa (määrä), lisääntyä (karhu)' ja ? setä ur vastineineen [ks. tarkemmin]
|
| Holopainen 2019: 227–8
|
+ |
|
|
|
? = ← esiar *ʒ́enH-o- > mav zan- : zizanəṇti 'syntyä'
|
|
Johdos
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Aikio 2021 LU: 172
|
x |
+ |
|
|
< *sentü- < kur *senti- + automatiivis-passiivinen -w- > (kpe *sud- >) ko содны 'enetä, lisääntyä', ?unk üdül 'lomailla', ngan ti̮ntud́i 'herätä (eloon)'
|
Assimilaatio *e_ü > *ü_ü sanoissa lyly, syntyä ja ?syttyä; poikkeava edustus sanoissa löyly ja venyä voi selittyä näiden myöhemmällä johtamisella; samansuuntainen äänteenmuutos unk vastineessa. Johdin *-w- kuuluu ims ja ngan, mahdollisesti unkarinkin [ks. tarkemmin] muodoissa, ja kominkin intrans. verbi lienee automatiivis-passiivinen
|
| Metsäranta 2024 ESUKA: 145
|
+ |
|
|
|
Tarkennus: < kksm *sentü- < kur *sentə-w-
|
Assimilaatio *e_ü > *ü_ü myös sanassa pytky
|
