Siirry sisältöön

Etymologiadata:imsm:suku

Sanatista

*suku

Vastineet:

mksm. *suku < kksm. *suku < vksm. *sukǝ̑-w (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

suku (Agr; yl.) ’Geschlecht’, vanh. kiel. myös ’sikiö (Agr)’, johd. sukuinen, sukulainen, suvuton, yhd. sukunimi (1680), sukupuoli, sukupuutto
~ ink suku, sukulainsukulainen’ | ka suku, sukulaine | ly suguheimosukulainen’ | ve sugusuku’ | va suku id., sukulainsukulainen’ | vi sugu (g. soo) ’suku’, sugulanesukulainen’, sugutadasiittää, hedelmöittää’ | li suʾgsuku(laisuus); sukulainen; laji, laatu’, suʾglisukulainen’ (li t. vi > latv sugasuku’)
= lpN sokkâ (Pi In Ko) ’suku’.
Johd. vartalosta *suke- (tästä myös sukeutua, ks. tätä), joka puolestaan saattaa olla < ieur *suH-; vrt. m-int sū́te (prs.) ’synnyttää, siittää, luoda’.
Sama sana on ilm. myös sm suku (JuslP, Gan 1787; melko laajalti murt.) ’hiukan, vähän, muutama
~ vi suguvähän, hiukan’.
Lähdekirjallisuus:
  • Thunmann 1772 Untersuch 88 (sm ~ latv)
  • Ganander 1787 NFL 3 77 (sm ~ vi)
  • Ahlqvist 1856 WotGr 152 (+ va)
  • Ahlqvist 1859 Anteckn 106 (+ ve)
  • Thomsen 1869 GSI 31 (+ lp)
  • Ahlqvist 1871 KO 195 (+ li)
  • MUSz 1873–81 276 (~ sukeutua)
  • Thomsen 1890 BFB 279 (latv < li)
  • Collinder 1949 LpJukk 76 (lp < sm)
  • SKES 1969 1098–99 (+ ka ly)
  • Koivulehto 1988 Laryngale 287 (< ieur; lp mahd. < sm)
  • Koivulehto 1991 SbÖAW 566 69–71

Etymologiadata:imsm:suku/th

EVE:n sana-artikkeli

EVE:suku

Etymologiadata talk:imsm:suku