Etymologiadata:imsm:setä
*setä
Vastineet:
mksm. *setä < kksm. *setä < vksm. *śečä (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
setä (Agr; yl.) ’Onkel (väterlicherseits)’
~ ink setä id. | ka sevoitar ’naispuolinen serkku t. pikkuserkku’ | ly sevoittareksed ’serkukset’ | vi murt. kansanr. sedi ’eno’
~ ink setä id. | ka sevoitar ’naispuolinen serkku t. pikkuserkku’ | ly sevoittareksed ’serkukset’ | vi murt. kansanr. sedi ’eno’
= lp čæcce ’isän nuorempi veli; (murt.) setä’ | mdE tšitše ’vanhemman sisaren mies’, M štšəńä, štšińä ’äidin (vanhempi) veli’ | tšerL tšətšə, I t́śüt́śö, tšütšö ’äidin nuorempi veli’ | votj tšuž ’äidinpuoleinen sukulainen’, tšuž-murt ’eno’ | syrj t́śož ’eno; (murt.) äidin isä; setä’ | vogI šäš, P sasiγ ’setä’ || samJr t́id́e ’äidin nuorempi veli’ | ? T ti̮tid́aid. | slk tšetšeka ’eno’.
Lähdekirjallisuus:
- Lindahl & Öhrling 1780 LL 472 (sm ~ lp)
- Budenz 1886–87 NyK 20 411 (+ tšer)
- Anderson 1893 Wandl 101 (+ votj syrj vog)
- Paasonen 1896 KielLis 30 (+ md)
- Wichmann 1911–12 FUF 11 252 (+ slk)
- Mägiste 1928 Demin 207 (+ vi murt.)
- Lehtisalo 1933 FUF 21 40 (+ samJr)
- FUV 1955 56
- SKES 1969 1005 (+ ka ly)
- Mikola 1970 NyK 72 91 (+ samT)
- FUV2 1977 73–74
- UEW 1988 34–35
- Sammallahti 1988 UrLang 536
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Budenz 1886–87 NyK: 411 | ks. SSA | |||||
| Janhunen 1981 SUSA: 225 | Lisätieto | Viimeistään varhaiskantasuomessa affrikaattojen differentaatio: *ćecä < kur *cecä |
EVE:n sana-artikkeli
Keskustelu
Siirretty keskustelu sivulta Etymologiadata talk:imsm:setä/th:
Hyväksytäänkö mm. SKES:n ja SSA:n näkemys, että karjalan sevoitar 'naispuolinen serkku t. pikkuserkku' ja lyydin sevoittareksed 'serkukset' ovat johdoksia sanasta *setä? Näille itäisten kielten sanoille ei kai mitään vaihtoehtoista etymologiaakaan ole. YSuS:sta ne kuitenkin puuttuvat.
- Lisäksi tulee huomata seukku ~ seukko(i) ’serkku’ (smI ink ka ly ?va), joka SSA:n mukaan myös on setä-sanan johdos (< *seδukkoi / -u). Minusta ainakin ihan uskottavia johdoksia. --Juha Kuokkala (keskustelu) 3. tammikuuta 2021 kello 01.19 (EET)
- Tämä viimeksi mainittu minua epäilyttää, sillä sukulaistennimissä -kkV-johdokset yleensä eivät johda merkityksen muutokseen, esim. eukko ei ole 'emon lapsi' eikä veikko 'veljen lapsi' vaan pikemmin juuri sama. Olisikohan kantasanana pikemmin seura? Tämä edellyttäisi lainautumista lännestä itään, tosin niin tekee *sedukku-selityksessäkin ainakin lyydin vastine, ja karjalaan on lainautunut myös itse seura. Merkitys 'ystävä' näyttäisi esiintyvänkin ainakin kaakkoismurteissa ja karjalassa.
- Nykysuomesta katsottuna seukku muuten tuntuisi lähinnä lastenkieliseltä = r-vikaiselta muunnelmalta suoraan sanasta serkku, tosin SSA onkin sitä mieltä että koska jälkimmäinen on suppealevikkinen, se olisi pikemmin seukun sekundääri muunnelma. Seura-selityksen tapauksessa näin ei kuitenkaan välttämättä tarvitsisi olla vaan se voisi myös olla jokseenkin samanikäinenkin, so. seu(ra)kku vs. se(u)r(a)kku. --J. Pystynen (lähetä viesti) 3. tammikuuta 2021 kello 18.46 (EET)
Viron vastinetta sedi on pidetty myös lainana suomesta (ainakin UEW mainitsee tämän SKES:aan viitaten). Ainakin erittäin suppean, rannikolle rajoittuvan levikin valossa tämä olisi mahdollista. SSA:ssa ja YSuS:ssa sana kuitenkin mainitaan vastineena, samoin Häkkisellä (2004). Onko jotain erityisen vahvoja argumentteja sen puolesta, että viron sanan pitäisi olla nimenomaan perintösana? --Sholopainen (keskustelu) 29. joulukuuta 2020 kello 17.45 (EET)
- SSA:n mukaan "vi murt. kansanr. sedi" – pitäisi siis tietää, onko sanalla kansanrunoudessa jotenkin laajempi levikki. Wiedemannilla sitä ei ole. --Juha Kuokkala (keskustelu) 3. tammikuuta 2021 kello 01.19 (EET)
- Joo, tätä kansanrunouden levikkiä on vähän hankala tarkistaa, kun olemassa olevista murresanakirjoista tai etymologisista sanakirjoista ei tietoa löydy. Mägiste on käsitellyt sanaa vuonna 1928 ilmestyneessä teoksessaan oi-, ei-deminutiivid läänemeresoome keelis, täytyy yrittää päästä lukemaan tuota jossain vaiheessa. --Sholopainen (keskustelu) 3. tammikuuta 2021 kello 21.18 (EET)
- Mägiste 1928 löytyy netistä ainakin DIGAR-palvelusta. Sanasta täällä ainoa tieto on seuraava:
- "EK III 51 L. Pärt (Kolga) seᴅì 'onu, ema vend' (~ sm. setä)"
- eli juuri samasta pohjoisrannikon pitäjästä. Voisi hyvin olla suomalaislainaa ainakin jos lahden tältä puolelta löytyisi vastaava murreasu **seti ~ **sete ~ **sede. Ehkä myös viron puolella muodostettuna johdoksena? --J. Pystynen (lähetä viesti) 8. marraskuuta 2022 kello 22.21 (EET)
- Joo, tätä kansanrunouden levikkiä on vähän hankala tarkistaa, kun olemassa olevista murresanakirjoista tai etymologisista sanakirjoista ei tietoa löydy. Mägiste on käsitellyt sanaa vuonna 1928 ilmestyneessä teoksessaan oi-, ei-deminutiivid läänemeresoome keelis, täytyy yrittää päästä lukemaan tuota jossain vaiheessa. --Sholopainen (keskustelu) 3. tammikuuta 2021 kello 21.18 (EET)