Etymologiadata:imsm:paksu/th
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Koivulehto 1999 BKFNF: 219–21 | + | + | + | Tarkennus: ← vkir *baʒu- > belutšin baz 'tiheä' | Kir *c:n ja *ʒ:n varhaisin substituutio → ur *ks sanoissa maksaa, paksu ja *teksa. Lähtömuoto < esiar *bhn̥j́hú- < kie *bhn̥ǵhú- > mia bahú- 'tiheä, runsas, sankka; paljon', kr παχύς 'paksu; hyvinsyönyt, vanttera; tiheä' ⇐ kie *bhenǵh- 'paksu, lihava; tiheä'. Vkir lainat herätä, maksaa, paksu, syntyä, syttyä, *teksa ym. ovat uralilaisittain suppealevikkisiä | |
| Koivulehto 2005 Vir: 330 | + | Puolesta | Itämerensuomeen rajoittuvia arjalaislainoja ovat peijas, marras, taivas, ojas, ahne, apu, herätä, iha, isota, paksu, sammas ja suoda | |||
| Vainik 2014 ESUKA: 151 | + | Puolesta | Arjalaislainat syntyä, varsa, vasa, porsas, terve, paksu, paras, udar, terni ja voi omaksuttiin karjanhoidon kontekstissa | |||
| Holopainen & Junttila & Kuokkala 2017 NyKÚE: 116, 119, 131 | x | + | + | Tarkennus: ? < kir *baʒu- > av bəzuuant- 'paksu', belutši | Substituutiolle ir *ʒ → ur *ks vähän rinnakkaistapauksia; jälkitavun *u ei palaudu kantauraliin, mutta edustuu jo (esi)ge lainassa olut, ja vain hieman nuorempia ovat panu, pelu sekä ehkä airut ja metu. Lähtömuoto = mia, kr, he panku- 'yhteensä' | |
| Holopainen 2019: 173 | - | + | Tarkennus: ? < kir *dbaʒu- > av (⇒ dəbązah-), belutši < kar *d(h)bhanʒ́h < kie *d(h)bhn̥ǵhú- | Substituutio ir *ʒ → ur *ks vain epävarmoissa lainoissa maksaa ja paksu; jälkitavun *u:n edustuksesta ir lainoissa vastaesimerkkejä, muttei rinnakkaistapauksia. Kir sana *dh-alkuinen (Pronk 2013), mutta useamman sananalkuisen konsonantin yhtymistä substituoituu lainoissa vain viimeinen |
Hylätyt etymologiat: Indoeurooppalaisperäinen ← esiar *bhagźhu-, vrt. Koivulehto 1999 BKFNF: 221