Etymologiadata:imsm:olut
*olut
Vastineet:
mksm. *olut (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
olut (Agr olta partit., Martti n. 1580 olutta; et. Häme PSatak Uus PPohjanm ja melko laajalti itämurt.), olu (Sorol 1621; LounSm EPohjanm Kymenl), olvi (Speitz 1642; et. Häme KSm) ’Bier’
~ ink ka olut | ve olud | va e̮lud, (Kukk) olud | vi õlu | li v(u)oʾl (partit. voʾltə) ’olut’
~ ink ka olut | ve olud | va e̮lud, (Kukk) olud | vi õlu | li v(u)oʾl (partit. voʾltə) ’olut’
joko < baltt, vrt. liett alùs, latv alus ’olut’, mpr alu ’mesi’
tai < germ *aluþ, vrt. mn ǫl, ags ealu ’olut’. — Sm t. sk > lpN vuolâ (E Pi Lu In Ko) id.; sm > lpN murt. oluk id.
Lähdekirjallisuus:
- Moller 1756 Beskr 157 (sm olu ~ vi olut, ruots öl, sk aul, latv alus)
- Ganander 1787 NFL 2 290 (sm ~ vi lp)
- Sjögren 1832 GS 1 564 (+ va)
- Grimm 1848 GeschD 721 (sm ~ germ baltt)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 97 (+ ve olus)
- Ahlqvist 1866 Suomi 2:6 113 (sm joko < germ t. < baltt)
- Thomsen 1869 GSI 55, 88 (< baltt)
- Europaeus 1870 Zahlwörter (+ li)
- Qvigstad 1881 Beiträge 127 (lp vrt. sm norj)
- Thomsen 1890 BFB 157–58 (+ ka; ims < baltt; lp < sm)
- Setälä 1890–91 ÄH 68 (+ ve olud)
- Qvigstad 1893 NL 350–51 (lp < mn)
- Wiklund 1896 SUST 10 44 (lp vuolâ < sm < liett)
- Thomsen 1920 SA 2 258 (< germ)
- Ojansuu 1921 Lisiä 28 (< baltt)
- Kalima 1936 BL 143 (ennemmin < germ kuin < baltt)
- Kiparsky Vir 1936 473 (todennäk. ei < germ)
- Lagercrantz 1939 LpWsch 568 (lpN murt. oluk < sm)
- Karsten 1944 FmS 10 353–54 (< germ)
- SKES 1958 426 (joko < baltt t. < germ)
- Joki 1973 SUST 151 294–95 (? < baltt, osaksi ehkä myös < sl, vrt. mven oluj ’olut’; huom. vielä ir *olut)
- *Matti Räsänen 1975 KA 25 104–07
- Hofstra 1985 OsFiGerm 29, 109, 217, 287 (< germ mahd.)
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
---|---|---|---|---|---|---|
Ahlqvist 1866 Suomi: 113 | sm joko ← germ t. ← baltt | |||||
Thomsen 1869: 55, 88 | Tarkennus: ← baltt | |||||
LÄGLOS II 1996: s.v. olut | - | Puolesta (vaihtoehtoisena, vasta-argumentein) | Äänne- tai asiaperustein geem t. baltt laina yhtä mahdollinen; ksm *o kuitenkin harvoin substituoimassa germ *a:ta | |||
NES 2004: s.v. olut | Puolesta (vaihtoehtoisena) | |||||
EES 2012: s.v. õlu | Puolesta (vaihtoehtoisena) | Germ lainaoletus ensisijainen mutta epäiltävä |
Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
---|---|---|---|---|---|---|
Ahlqvist 1866 Suomi: 113 | sm joko ← germ t. ← baltt | |||||
Thomsen 1920: 258 | Tarkennus: ← germ | |||||
LÄGLOS II 1996: s.v. olut | - | Puolesta (vaihtoehtoisena, vasta-argumentein) | Äänne- tai asiaperustein germ t. baltt laina yhtä mahdollinen; ksm *o kuitenkin harvoin substituoimassa germ *a:ta | |||
NES 2004: s.v. olut | + | Puolesta (vaihtoehtoisena) | Muitakin oluenvalmistukseen liittyviä sanoja lainattu germ taholta | |||
EES 2012: s.v. õlu | - | Puolesta (vasta-argumentein) | Äänteellisesti arveluttava lainaoletus | |||
Schalin 2017 NOWELE: 205–6 | + | + | Tarkennus: Laina myöhäisestä ksk:sta, jossa varhaisempi labiaaliumlaut jo vaikuttanut | Ims -t germ -þ:tä vastaamassa tukee germ lainasuuntaa, ims laaja levikki lainautumista ennen muinaisskandinaavia |
Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
---|---|---|---|---|---|---|
VA 2007: s.v. øl 1 | + | Puolesta (← ieur *olu-t ⇐ *h1el-/*h1ol- 'kellanruskea') | Ims -t sulkee pois lainan ba tai sl taholta; ims ensitavun o viittaa kieur äännetason laianoriginaaliin | |||
Schalin 2017 NOWELE: 205–6 | - | Vastaan | Mm. esi-ims substituutiokäytännöt puhuvat kieur lainaa vastaan |
Hylätty etymologia: ← esibaltt/esigerm *h₂al-u-, vrt. ru öl, lt alùs jne. ⇐ *h₂el-u- 'kitkerä', ks. Kallio 1998 SJ 88–90