Balttilaisperäinen
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Ahlqvist 1866 Suomi: 113
|
|
|
|
|
sm joko ← ge t. ← ba
|
|
| Thomsen 1869: 55, 88
|
|
|
|
|
Tarkennus: ← ba
|
|
| LÄGLOS II 1996: s.v. olut
|
- |
|
|
|
Puolesta (vaihtoehtoisena, vasta-argumentein)
|
Äänne- tai asiaperustein ge t. ba laina yhtä mahdollinen; ksm *o kuitenkin harvoin substituoimassa ge *a:ta
|
| Liukkonen 1999: 68–9
|
|
+ |
|
|
Puolesta
|
Juomien nimistä balttilaisperäisiä ovat kalja, olut, maito ja piimä
|
| NES 2004: s.v. olut
|
|
|
|
|
Puolesta (vaihtoehtoisena)
|
|
| EES 2012: s.v. õlu
|
|
|
|
|
Puolesta (vaihtoehtoisena)
|
Ge lainaoletus ensisijainen mutta epäiltävä
|
Germaanisperäinen
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Ahlqvist 1866 Suomi: 113
|
|
|
|
|
sm joko ← ge t. ← ba
|
|
| Thomsen 1920: 258
|
|
|
|
|
Tarkennus: ← ge
|
|
| LÄGLOS II 1996: s.v. olut
|
- |
|
|
|
Puolesta (vaihtoehtoisena, vasta-argumentein)
|
Äänne- tai asiaperustein ge t. ba laina yhtä mahdollinen; ksm *o kuitenkin harvoin substituoimassa ge *a:ta
|
| NES 2004: s.v. olut
|
|
+ |
|
|
Puolesta (vaihtoehtoisena)
|
Muitakin oluenvalmistukseen liittyviä sanoja lainattu ge taholta
|
| EES 2012: s.v. õlu
|
- |
|
|
|
Puolesta (vasta-argumentein)
|
Äänteellisesti arveluttava lainaoletus
|
| Schalin 2017 NOWELE: 205–6
|
+ |
|
|
+
|
Tarkennus: Laina myöhäisestä ksk:sta, jossa varhaisempi labiaaliumlaut jo vaikuttanut
|
Ims -t germ -þ:tä vastaamassa tukee ge lainasuuntaa ja ims laaja levikki lainautumista ennen muinaisskandinaavia
|
Indoeurooppalaisperäinen
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| VA 2007: s.v. øl 1
|
+ |
|
|
|
Puolesta (← ie *olu-t ⇐ *h1el-/*h1ol- 'kellanruskea')
|
Ims -t sulkee pois lainan ba tai sl taholta; ims ensitavun o viittaa kie äännetason lainaoriginaaliin
|
| Schalin 2017 NOWELE: 205–6
|
- |
|
|
|
Vastaan
|
Mm. esi-ims substituutiokäytännöt puhuvat kie lainaa vastaan
|
Hylätty etymologia: ← esiba/esige *h₂al-u-, vrt. ru öl, lt alùs jne. ⇐ *h₂el-u- 'kitkerä', ks. Kallio 1998 Sj 88–90
