Etymologiadata:imsm:olut/th

Sanatista
Balttilaisperäinen
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Ahlqvist 1866 Suomi: 113 sm joko ← germ t. ← baltt
Thomsen 1869: 55, 88 Tarkennus: ← baltt
LÄGLOS II 1996: s.v. olut - Puolesta (vaihtoehtoisena, vasta-argumentein) Äänne- tai asiaperustein geem t. baltt laina yhtä mahdollinen; ksm *o kuitenkin harvoin substituoimassa germ *a:ta
NES 2004: s.v. olut Puolesta (vaihtoehtoisena)
EES 2012: s.v. õlu Puolesta (vaihtoehtoisena) Germ lainaoletus ensisijainen mutta epäiltävä
Germaanisperäinen
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Ahlqvist 1866 Suomi: 113 sm joko ← germ t. ← baltt
Thomsen 1920: 258 Tarkennus: ← germ
LÄGLOS II 1996: s.v. olut - Puolesta (vaihtoehtoisena, vasta-argumentein) Äänne- tai asiaperustein germ t. baltt laina yhtä mahdollinen; ksm *o kuitenkin harvoin substituoimassa germ *a:ta
NES 2004: s.v. olut + Puolesta (vaihtoehtoisena) Muitakin oluenvalmistukseen liittyviä sanoja lainattu germ taholta
EES 2012: s.v. õlu - Puolesta (vasta-argumentein) Äänteellisesti arveluttava lainaoletus
Schalin 2017 NOWELE: 205–6 + + Tarkennus: Laina myöhäisestä ksk:sta, jossa varhaisempi labiaaliumlaut jo vaikuttanut Ims -t germ :tä vastaamassa tukee germ lainasuuntaa, ims laaja levikki lainautumista ennen muinaisskandinaavia
Indoeurooppalaisperäinen
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
VA 2007: s.v. øl 1 + Puolesta (← ieur *olu-t ⇐ *h1el-/*h1ol- 'kellanruskea') Ims -t sulkee pois lainan ba tai sl taholta; ims ensitavun o viittaa kieur äännetason laianoriginaaliin
Schalin 2017 NOWELE: 205–6 - Vastaan Mm. esi-ims substituutiokäytännöt puhuvat kieur lainaa vastaan

Hylätty etymologia: ← esibaltt/esigerm *h₂al-u-, vrt. ru öl, lt alùs jne. ⇐ *h₂el-u- 'kitkerä', ks. Kallio 1998 SJ 88–90