Etymologiadata:imsm:piimä
*piimä
Vastineet:
mksm. *piimä < kksm. *pejmä < vksm. *pejmä (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
piimä (Agr; yl.) ’Sauermilch’, murt. myös ’maito t. maidon kaltainen aine (et. yhd:oissa; myös Agr; laajalti et. länsimurt.); hapan’, johd. piimiä, piimitä, piimetä, piimittyä ’hapata (maito)’
~ ink pettüpīmä ’kirnupiimä’ | ka piimä ’piimä’ (uud., ilm. < sm) | va pīmä ’maito’ | vi piim id., petipiim ’kirnupiimä’ (sm > lpN bibme ’piimä’, In pime ’viili(piimä)’, nr murt. Sm pima, pime ’piimä’)
~ ink pettüpīmä ’kirnupiimä’ | ka piimä ’piimä’ (uud., ilm. < sm) | va pīmä ’maito’ | vi piim id., petipiim ’kirnupiimä’ (sm > lpN bibme ’piimä’, In pime ’viili(piimä)’, nr murt. Sm pima, pime ’piimä’)
mahd. < baltt (liett) *pijimas ’?maito’, johd. liett v:stä pyti ’kastua; alkaa lypsää, alkaa antaa maitoa’; baltt sana liittyy ieur juureen *pei(ə)-, jonka edustajia ir kielistä on aiemmin esitetty ims sanan lainalähteiksi (av payō- ’maito’, paēman- ’äidinmaito’, kpers pēm ’maito’ jne.); ir lainan oletus on kuitenkin sekä äänt. syistä että ims sanan suppean levikin nojalla varsin epävarma.
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1787 NFL 2 371 (sm ~ vi)
- Klaproth 1823 AP 68 (»sm» piim ~ mm. kpers pim)
- Ahlqvist 1856 WotGr 145 (+ va)
- MUSz 1873–81 504 (? ~ md ped́ams, unk fej ’lypsää’)
- Qvigstad 1881 Beiträge 54 (lp < sm)
- Munkácsi 1901 ÁKE 263, 597 (sm vi ~ kpers av)
- Setälä 1926 SmSuku 1 134 (? ~ unk)
- Vasmer 1935 UJ 15 598 (ir laina)
- Wessman 1954 FmS 15–16 111 (sm > nr murt.)
- SKES 1962 547 (+ ka (? < sm), ir laina-alkuperä epävarma, sillä sana voi olla johd. v:stä, jota vastaa unk fej ’lypsää’)
- MSzFE 1967 189 (unk sana joko ~ md tai ~ sm)
- TESz 1 1967 862 (samoin)
- Joki 1973 SUST 151 12, 302 (? < ir)
- *Länsimäki Vir 1973 33–45 (maito ja piimä ims kielissä; molemmat ksm uudennoksia)
- *Larsson 1984 FUS 7 129–40 (< baltt *pijimas, vrt. liett pyti)
- UEW 1988 378 (sm ? ~ unk; ? < ir)
- EWUng 1993 367 (unk joko ~ md tai ~ sm; mahd. < ir)
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Klaproth 1823: 68 | Rinnastus: ~ kpers pim 'maito' | |||||
| Vasmer 1935 UJb: 598–600 | + | + | + | - | ← ar > av paēman- 'äidinmaito', kpers pem 'maito' | Av aē > oss i, ja ir lainojen lähtökieli oli lähellä osseettia. Lähtömuoto ~ lt pienas 'maito' |
| Larsson 1984 FUS: 133–7 | - | - | Vastaan | Av aē < [kie] *oy, joka tuskin substituoituisi ksm *ii:llä. Levikki olisi arjalaislainalle suppea | ||
| Katz 2003: 192 | + | Tarkennus: < ksgr *pəjmä́ (⇒ *pəjз- (⇒ md) > unk) ← vkar *péjma (> av) < kie *peyH-mn̥- | Lähtömuoto ⇐ kie *peyH- | |||
| NES 2004: s.v. piimä | - | Vastaan | Ims sana vaikuttaa nuorelta | |||
| WOT 2011: 1318 | - | - | Tarkennus: ? = unk (< kugr *pijə-) < ksgr *pije- 'lypsää' ← ir, vrt mia *páyas-, av paiiō- 'maito', av paēman- | Vokaalisubstituutio epäselvä. Oletetun ur verbin lähtömuotona ir nomini | ||
| Aikio 2014 LU: 90 | + | Tarkennus: < *pejmä ← ar *peimen- > av paēman- | Vokaalinkehitys *ej > ims ii kie lainassa tiine | |||
| Honti 2017: 97–9 | Tarkennus: ≠ unk ? = md | |||||
| Holopainen 2019 NyKÚE: 159–66 | - | Vastaan | Katzin yritys yhdistää ims, md ja unk sanat saman lainautumisen tuloksiksi edellyttää useita analogisia muutoksia |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Larsson 1984 FUS: 133–7 | + | + | + | ← ba *pijima- ⇐ lt pyti 'kastua; herua, alkaa lypsää' | Karjataloussanastossa balttilaislainaa ovat luhta, oinas, paimen, piimä, villa ja vuohi. Lähtömuoto ⇒ lt pienas, lv piens ⇐ kie *peiə- ~ *pī- ⇒ av paēman- 'äidinmaito'; ba ma-teonnimistä on lainattu piimä, rihma ja vehma[ro] | |
| Liukkonen 1999: 68–9 | + | Puolesta | Juomien nimistä balttilaisperäisiä ovat kalja, olut, maito ja piimä | |||
| Larsson 2001 yl: 238–9 | + | Puolesta | Karjataloussanastossa balttilaislainaa ovat myös heinä, härkä, jäärä, karsina, laukki, muli ja vuota | |||
| NES 2004: s.v. piimä | - | Vastaan | Ei perustu todennettuun sanaan | |||
| Linde 2007: 141–2 | x | Puolesta | Ba ma-teonnimijohdosten produktiivisuus lieventää lähtömuodon todentamattomuuden ongelmaa | |||
| Junttila 2015: 184–5 | + | Puolesta | Ba ma-teonnimistä on lainattu kylmä, pahmas, piimä, tarmo, vehmas ja vs välmäs |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Aikio 2015 LU: 16 | + | < *pejmä ← kie *peimen- [> av paēman-] | Sama vokaalinkehitys kie lainassa tiine | |||
| Holopainen 2019 NyKÚE: 159–66 | x | + | x | ← esiar *peyHmn̥- 'maito' (> kar, kir *payHman- > av paēman- 'äidinmaito') ⇒ 'lypsää' (viimeistään kir kaudella) → ?ers педямс 'siivilöidä; lypsää', ?mkš ped́ams 'siivilöidä', unk fej 'lypsää' | [Ks. md ja unk vokalismista ja kur *-j-:n md edustuksesta.] Laktoosin sietokyky on voinut olla yksi syy IE-kielten leviämiseen [ks. tarkemmin]. Lähtömuoto ⇐ kie *payH-; ir sanan johdoksissa 'lypsämiselle' läheisiä merkityksiä [ks. näitä ja paralleelia 'maito' ⇒ 'lypsää'] ja ir kantaverbin merkitys (Cheung 2007) oli 'imettää'; unk sanalle ei muuta alkuperänselitystä | |
| Holopainen 2019: 178–80 | + | + | + | (? = ers педямс 'siivilöidä; lypsää', mkš ped́ams 'siivilöidä', unk fej 'lypsää' ? < kur *pejmä) ← esiar *peyHmn̥- > kar, kir *payHman- > av paēman- 'äidinmaito' | Lypsäminen on voitu tuntea jo kur metsästäjä-keräilijäyhteisössä. Lähtömuoto ⇐ kie *peyH- |
Hylätty etymologia: Uralilainen = unk fej, vrt. Larsson 1984 FUS 130–3
EVE:n sana-artikkeli
SSAssa mainitaan, että karjalan piimä voi olla lainaa suomesta. Ainakin suppean ja läntisen levikin perusteella näyttäisi uskottavalta. Myös johdokset kuten piimiytyö, piiitteä rajoittuvat muutamiin yksittäisiin murteisiin. 'piimän' merkityksessä muut sanat kuten hapanmaito ovat laajalevikkisempiä. Varmaan voisi siis siirtää karjalan vastineen tässä YSuS-tietueessa lainasanaksi. --Sampsa Holopainen (keskustelu) 31. tammikuuta 2021 kello 22.03 (EET)