Arjalaisperäinen
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Klaproth 1823: 68
|
|
|
|
|
Rinnastus: ~ kpers pim 'maito'
|
|
| Vasmer 1935 UJb: 598–600
|
+ |
+ |
+ |
-
|
← ar > av paēman- 'äidinmaito', kpers pem 'maito'
|
Av aē > oss i, ja ir lainojen lähtökieli oli lähellä osseettia. Lähtömuoto ~ lt pienas 'maito'
|
| Larsson 1984 FUS: 133–7
|
- |
|
|
-
|
Vastaan
|
Av aē < [kie] *oy, joka tuskin substituoituisi ksm *ii:llä. Levikki olisi arjalaislainalle suppea
|
| Katz 2003: 192
|
|
|
+ |
|
Tarkennus: < ksgr *pəjmä́ (⇒ *pəjз- (⇒ md) > unk) ← vkar *péjma (> av) < kie *peyH-mn̥-
|
Lähtömuoto ⇐ kie *peyH-
|
| NES 2004: s.v. piimä
|
|
|
|
-
|
Vastaan
|
Ims sana vaikuttaa nuorelta
|
| WOT 2011: 1318
|
- |
|
- |
|
Tarkennus: ? = unk (< kugr *pijə-) < ksgr *pije- 'lypsää' ← ir, vrt mia *páyas-, av paiiō- 'maito', av paēman-
|
Vokaalisubstituutio epäselvä. Oletetun ur verbin lähtömuotona ir nomini
|
| Aikio 2014 LU: 90
|
+ |
|
|
|
Tarkennus: < *pejmä ← ar *peimen- > av paēman-
|
Vokaalinkehitys *ej > ims ii kie lainassa tiine
|
| Honti 2017: 97–9
|
|
|
|
|
Tarkennus: ≠ unk ? = md
|
|
| Holopainen 2019 NyKÚE: 159–66
|
|
|
- |
|
Vastaan
|
Katzin yritys yhdistää ims, md ja unk sanat saman lainautumisen tuloksiksi edellyttää useita analogisia muutoksia
|
Balttilaisperäinen
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Larsson 1984 FUS: 133–7
|
+ |
+ |
+ |
|
← ba *pijima- ⇐ lt pyti 'kastua; herua, alkaa lypsää'
|
Karjataloussanastossa balttilaislainaa ovat luhta, oinas, paimen, piimä, villa ja vuohi. Lähtömuoto ⇒ lt pienas, lv piens ⇐ kie *peiə- ~ *pī- ⇒ av paēman- 'äidinmaito'; ba ma-teonnimistä on lainattu piimä, rihma ja vehma[ro]
|
| Liukkonen 1999: 68–9
|
|
+ |
|
|
Puolesta
|
Juomien nimistä balttilaisperäisiä ovat kalja, olut, maito ja piimä
|
| Larsson 2001 yl: 238–9
|
|
+ |
|
|
Puolesta
|
Karjataloussanastossa balttilaislainaa ovat myös heinä, härkä, jäärä, karsina, laukki, muli ja vuota
|
| NES 2004: s.v. piimä
|
|
|
- |
|
Vastaan
|
Ei perustu todennettuun sanaan
|
| Linde 2007: 141–2
|
|
|
x |
|
Puolesta
|
Ba ma-teonnimijohdosten produktiivisuus lieventää lähtömuodon todentamattomuuden ongelmaa
|
| Junttila 2015: 184–5
|
|
|
+ |
|
Puolesta
|
Ba ma-teonnimistä on lainattu kylmä, pahmas, piimä, tarmo, vehmas ja vs välmäs
|
Indoeurooppalaisperäinen
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Aikio 2015 LU: 16
|
+ |
|
|
|
< *pejmä ← kie *peimen- [> av paēman-]
|
Sama vokaalinkehitys kie lainassa tiine
|
| Holopainen 2019 NyKÚE: 159–66
|
x |
+ |
x |
|
← esiar *peyHmn̥- 'maito' (> kar, kir *payHman- > av paēman- 'äidinmaito') ⇒ 'lypsää' (viimeistään kir kaudella) → ?ers педямс 'siivilöidä; lypsää', ?mkš ped́ams 'siivilöidä', unk fej 'lypsää'
|
[Ks. md ja unk vokalismista ja kur *-j-:n md edustuksesta.] Laktoosin sietokyky on voinut olla yksi syy IE-kielten leviämiseen [ks. tarkemmin]. Lähtömuoto ⇐ kie *payH-; ir sanan johdoksissa 'lypsämiselle' läheisiä merkityksiä [ks. näitä ja paralleelia 'maito' ⇒ 'lypsää'] ja ir kantaverbin merkitys (Cheung 2007) oli 'imettää'; unk sanalle ei muuta alkuperänselitystä
|
| Holopainen 2019: 178–80
|
+ |
+ |
+ |
|
(? = ers педямс 'siivilöidä; lypsää', mkš ped́ams 'siivilöidä', unk fej 'lypsää' ? < kur *pejmä) ← esiar *peyHmn̥- > kar, kir *payHman- > av paēman- 'äidinmaito'
|
Lypsäminen on voitu tuntea jo kur metsästäjä-keräilijäyhteisössä. Lähtömuoto ⇐ kie *peyH-
|
Hylätty etymologia: Uralilainen = unk fej, vrt. Larsson 1984 FUS 130–3
