Etymologiadata:imsm:tarmo

*tarmo

Vastineet:

Suomi: tarmo
Karjala: tarmo
Vepsä:
Vatja:
Pohjoisviro: tarm (lainasana ← suomi)
Eteläviro:
Liivi:

mksm. *tarmo < vksm. *? (J.P.)

SSA:n sana-artikkeli

tarmo (As 1726; eri tahoilla etup. I- ja PSm) ’voima, energia, sisu / geistige Energie, Tatkraft, Ausdauer’, rinn. (vanh. sanak.) tarma, tarmu id., (etuvok. varianttina) tärmä (Gan 1787; etup. EPohjanm) ’voima, jäntevyys, tarmo’, johd. tarmokas
~ ka tarmo ’voima’ | vi tarm (g. -u) ’tarmo’ (< sm; samoin lpN darˈbmo ’tarmo’ < sm)

= lpN darˈbme (R Lu) ’tarmo, voima; kyky, keino, tilaisuus (jhk)’ | ? vogI L tērəŋ ’nopea, vikkelä’ | ? ostjI E tärəm, P tarəm ’luja, vahva, kestävä; jäykkä, ponteva (jousi); kova, ankara (pakkanen)’ (sopivat äänt. sm tärmä sanan vastineiksi) | ?? unk terem ’kasvaa; tulla esiin, ilmestyä’.

Lähdekirjallisuus:

VW 1 1874 128 (sm ~ unk ym.)
Qvigstad 1881 Beiträge 59 (sm tarma ~ lp darbme)
Setälä 1911–12 FUFA 12 35 (sm ~ ostj)
Äimä 1919 SUST 45 79 (sm tarmo ~ lp darbme)
SKES 1969 1236–37 (sm tarmo ~ ka, sm > vi tarm, lp darˈbmo; sm tärmä ~ lp ostj)
UEW 1988 517–18 (sm ? ~ lp vog ostj)
Vaba 1994 LingU 30 243–44 (< baltt)
Nikkilä 1998 FFL 21 92 (~ tarassa ’voimissa’, taroa ’vahvistua’)

[tarmo Álgu-tietokannassa]

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

|-

| Junttila 2015: 184–5 | || || + || | Puolesta | Ba ma-teonnimistä on lainattu kylmä, pahmas, piimä, tarmo, vehmas ja vs välmäs

EVE:n sana-artikkeli

EVE:tarmo

Keskustelu

Santerin vastikään avaaman tutkimushistoriasivun innoittamana mainitsen tässä, että olen jonkin aikaa ajatellut tämän sanan olevan eri ieur. lähtöä kuin Vaban rinnastus liettuan tarpti 'menestyä' -verbiin. (Nominissa tarpa kyllä näkyy 'voiman' merkitys latviassa, mutta tämä vaikuttaa sen omalta ja vain tämän nominin omalta innovaatiolta.) Merkitykseltään hieman paremmalta tuntuu minusta indoiranin *dʰar-ma- 'vahvuus, oikeus, tapa, jne.', millä olisi lisäksi etu, että tästä voitaisiin johtaa saman tien myös ainakin hantin sanue etuvokaalisena rinnakkaislainana. Sanan laajalla merkityskentällä sanskritissa näkyy olevan tänne lisäksi tarkempiakin yhtymäkohtia, esim. merkitys 'jousi', ilmeisesti metaforinen < 'jäntevä' < 'vahva', rinnastuisi hantissa tavattuun merkitykseen 'jäntevä (jousesta)'.

Jos myös mansin adjektiivi 'vahva' kuuluu tähän, sen olisi kai oltava omaperäinen *ŋ-johdos johon on lainattu itse verbijuuri *dʰer- > *dʰar- 'kannattaa, tukea'. Tämä saattaa kuitenkin olla konsanaan haamusana: mm. Honti antaa asun tērėŋ (= teerəŋ) Munkácsiin viitaten, mutta tältä löytyykin pohjoismansista vain tērėn, merkitys 'tauti, onnettomuus' ('vahva' olisi jōriŋ tai vāγiŋ). Monissa lähteissä kuten SSA:ssa ja UEW:ssä on taas sekoitettu tähän jotenkin itä- ja länsimansin teerəŋ 'nopea', joka merkityksensä puolesta ei kuulune. (Muodollisesti voisi tälle ehdottaa kannaksi kur. *sejrə- 'liikkua', josta tämän lisäksi > ims. *siire- → siirtää; mutta tämä jää toistaiseksi aasinsillan makuiseksi.) --J. Pystynen (lähetä viesti) 15. toukokuuta 2025 kello 16.41 (EEST)

Hm korjaan vielä mansia: vika näkyy olevan ennen kaikkea attribuutiossa, Ahlqvistilla nimittäin todella on tēri̮ṅ, teari̮ṅ, tǟräṅ 'vahva'. Tässä kuitenkin ē, ea tarkoittanevat Ala-Lozvan [ɛɛ]:tä ~ Pelymkan [eɛ]:tä, jotka edustavat kantamansin lyhyttä *ä:tä (< kur. *i?) ja joka olisi fonologisesti huonosti soviteltavissa muiden sanojen yhteyteen. --J. Pystynen (lähetä viesti) 15. toukokuuta 2025 kello 16.59 (EEST)