Etymologiadata:imsm:tiineh
*tiineh
Vastineet:
- Suomi: tiine
- Karjala: tiineh
- Vepsä: tineh
- Vatja: tiini←
- Pohjoisviro: tiine
- Eteläviro: tiinõq
- Liivi: S tīn
mksm. *tiineh < kksm. *tejneš < vksm. *tejnǝš (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
tiine (Raam 1642; yl.) ’kantava (naaraseläin); raskaana oleva (nainen; halv.) / trächtig; schwanger (pej.)’, tiinehtyä
~ ink tīne | ka tiineh | ly t́īńeh | ve t́ińeh | va (Tsv) tīni | vi tiine | li (Sal) tīn ’tiine’
~ ink tīne | ka tiineh | ly t́īńeh | ve t́ińeh | va (Tsv) tīni | vi tiine | li (Sal) tīn ’tiine’
?? = tšer tüž, (I myös) tüjə̑ž ’tiine’. — Jos ims muodot palautuvat aikaisempaan asuun *teine-, on tällöin pidetty mahdollisena baltt (t. kenties jo arj) alkuperää, vrt. liett dienì, murt. dienià ’tiine’ = m-int dhénā ’naaraspuolinen eläin, lypsävä lehmä; naisen rinta’, av daēnu- ’naaraspuolinen, imettävä’ (ieur *dhei-nā ’tiine’).
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1787 NFL 3 149a (sm ~ vi)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 108 (+ ve)
- O. Donner 1879 Verwandtschaft 23 (+ li)
- Setälä 1890–91 ÄH 313 (+ ka)
- Lõo 1911 EKirj 6 86 (sm vi < liett)
- Toivonen 1917 SUSA 34:2b 27–28 (vaikka ims muistuttaa liettuaa, ei voi olla < baltt)
- Wichmann 1923 TscherT 106 (+ tšer)
- Kalima 1936 BL 169 (liett muistuttaa ims:a; ?? < arj)
- E. Itkonen 1953–54 FUF 31 183 (sm ? ~ tšer)
- Koivulehto 1972 NphM 73 627–28 (ei < liett)
- Joki 1973 SUST 151 329 (ksm *tīne- < ? *teine- < baltt t. arj; ei ~ tšer)
- SKES 1975 1292 (+ ly va; ?? tšer)
- Liukkonen 1999 SUST 235 142–44 (< baltt)
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Wichmann 1923: 106 | = mari tüž, tüjüž ’tiine’ |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Lõo 1911 EKirj: 86 | [ks. tarkemmin!] | |||||
| Junttila 2012 UH: 278 | Vastaan (puoltoargumentein) | Liukkosen esittämä muutos *ei > *ii mahdoton. Rinnakkaistapausten puuttuessa on myös lainaaminen ksm muutoksen *ti > *si jälkeen epätodennäköinen | ||||
| Holopainen 2019: 276–77 | + | x | Puolesta (vaihtoehtoisena) | Sekä balttilainen/baltoslaavilainen että arjalainen etymologia ovat uskottavia. Jos imsm ja ma sanat vastineita, varhainen baltoslaavilainen laina todennköisempi kuin varsinainen balttilainen |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Kalima 1936: 169 | [ks. tarkemmin!] | |||||
| EES 2012: s.v. tiine | Puolesta | |||||
| Holopainen 2019: 276–77 | - | Puolesta (vasta-argumentein) | Esiarjalainen etymologia on uskottava Aikion (2014) esittämän imsm kehityksen *ej > *ii valossa, mutta merkityksen puolesta baltoslaavilainen/balttilainen etymologia on vahvempi. |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Aikio 2014 LU: 90–1 | + | + | Imsm ja ma < kur *tejniš, joka ← ieur. *dheinyah2-/*dheinus 'tiine' | |||
| Holopainen 2019: 276–77 | Puolesta (vaihtoehtoisena) |