Etymologiadata:imsm:tiineh/th
Ulkoasu
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Lõo 1911 EKirj: 86 | ← lt diena 'tiine lehmä' | |||||
| Toivonen 1917 SUSA: 27–8 | - | + | Vastaan (puoltoargumentein) | Ba lainassa odottaisi *ti > si-muutosta ja -ii-n sijaan diftongiedustusta -ai- t. -ei-. Lt muoto = mia dhenú- 'lypsävä, lypsylehmä', av daēnuš 'naaraseläin' | ||
| Koivulehto 1972 NPhM: 627–8 | + | Tarkennus: vrt. lt dienì 'tiine' | Muutos *ei > *ī näkyy ba lainoissa tiine ja ativo sekä perintösanoissa hiisi ja kiima, ja näyttää olevan muutosta *ti > *si nuorempi; sama kehitys on voinut tapahtua myös vanhimmissa ge lainoissa, joissa ge (*ei >) *ī ~ ksm *ī | |||
| Liukkonen 1999: 142–4 | + | x | Puolesta | Mksm muutos *ei > *ii näkyy myös ba lainoissa liika, riitta ja kiittää. Ba lähtömuoto ⇐ lt dienà 'päivä' eikä = mia dhenú- 'lypsävä' | ||
| Venckutė 2001 Ba: 127 | - | Puolesta | Äännesuhde (kba *ei >) lt ie ~ sm ii sanoissa liika ja tiine selittyy eriaikaisella lainautumisella kuin seinä ym., joissa lt ie ~ sm ei | |||
| Nilsson 2001 LBa: 192 | - | Vastaan | Kaikki ksm *ei-tapaukset edustuvat nykysuomessa | |||
| Katz 2003: 190 | x | + | Vastaan | Pääteaineksen substituutio odotuksenvastainen | ||
| Junttila 2012 SUSA: 278 | - | Vastaan | Muutosta *ei > *ii ei tavata perintösanastossa eikä substituutiota *ei → ksm *ii ba lainoissa; rinnakkaistapausten puuttuessa on myös lainaaminen ksm muutoksen *ti > *si jälkeen epätodennäköistä | |||
| Junttila 2014 BF: 130 | - | - | Vastaan | Ba lainoissa on useita, joissa muutosta *ei > *ii ei ole tapahtunut. Kaliman (1936) mukaan liika paautuu ī-asteiseen ba muotoon, vrt. lt lỹkis 'ylijäämä', lykìnis 'epäsuora', sanoissa riitta ja kiittää taas ylipitkä ensitavu viittaa myöhäiseen alkuperään | ||
| Junttila 2015: 240 | + | Puolesta | Muutos *ei > *ii tavataan Kallion (2018) mukaan paitsi perintösanastossa ja ba lainoissa myös ge lainoissa siima ja viisas | |||
| Holopainen 2019: 276–7 | + | + | + | x | Puolesta (vaihtoehtoisena) | [Ie] merkitykset kehittyneet 'suhteista' 'maidon imemiseen', ja tiineyteen viittaava ba merkitys on selvästi jälkisyntyinen. Marissa on joitakin ba lainoja, muttei yhteisiä ims:n kanssa |
| Vaba 2019 ESA: 263 | + | Puolesta | Substituutiota ba *ei → vksm *ej > kksm *ei > mksm *ī edellyttää myös siipi ← ba | |||
| Jakob 2023: 127–8 | - | - | Vastaan | Ksm *ti > *ci on tuskin aiempi kuin *ej > mksm *ii, koska ba lainat routa ja torvi on saatu samansuuntaisen vokaalinmuutoksen *ow > mksm *uu jälkeen, ja ba lainassa reisi edustuu aiempi *e̮i, vaikka ba lainoissa aina *ti > *ci. Marin ba lainojen olemassaolo kyseenalaista |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Wichmann 1923: 106 | = ma тÿж, murt. tüjüž 'tiine, kantava' | |||||
| NES 2004: s.v. tiine | - | Vastaan | Rinnastus mariin äännehistorian kannalta hyvin epäilyttävä | |||
| Jakob 2023: 128 | x | Tarkennus: = ma < *tüjnəš | Ksm *ti > *ci on tuskin aiempi kuin *ej > mksm *ii, koska ba lainat routa ja torvi on saatu samansuuntaisen vokaalinmuutoksen *ow > mksm *uu jälkeen, ja ba lainassa reisi edustuu aiempi *e̮i, vaikka ba lainoissa aina *ti > *ci; sen sijaan *ti > *ci on aiempi kuin sanan syvä *iw > *üw, jonka kanssa samanaikainen on varmaankin *üj > *ij |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Kalima 1936: 169 | + | + | = ma тÿж 'tiine, kantava' ? ← ar, vrt. mia dhenú- 'lypsävä, lypsylehmä', av daēnu- 'naaraseläin' | Ims i:tä pidettävä sekundaarina, koska *ti > si ei edustu; vrt. piimä ~ av paeman- 'maito' | ||
| Joki 1973: 329 | - | + | Tarkennus: < *teine ? ← kar *dheinā, vrt. mia av; tuskin = ma | Äänteellisiä ongelmia etenkin ensitavun vokaalin kohdalla. Mahd. ar lähtömuoto = lt dienì 'tiine' | ||
| Гамкрелидзе & Иванов 1984: 933 | - | Vastaan | Merkitys täsmää paremmin ba kuin ar sanueeseen | |||
| Katz 2003: 190 | x | + | Tarkennus: < ksm–pe *tə́jnəš ← vkar *dheynúš > mia dhenú- 'imettävä' | Ims merkitys joko sekundaaria ba vaikutusta t. pohjautuu ar sanalla tehtyyn eroon nisäkkäiden ja muiden eläinten välillä. Lähtömuoto < kie *dheh1inú- ⇒ lt dienì 'tiine' | ||
| Holopainen 2019: 276–7 | - | - | + | Vastaan | Lähtömuotoon on ims–ma pohjalta rekonstruoitava *e. Ar sana viittaa vain (lypsy)lehmiin eikä tiineyteen |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Joki 1973: 329 | x | + | + | < *teine ? ← kie *dheinā > mia dhenú- 'lypsylehmä', av daēnu- 'naaraseläin', lt dienì 'tiine' | ||
| Aikio 2014 LU: 90–1 | + | + | = ma тÿж, murt. tüjüž 'tiine, kantava' (< kma *tüəž) < kur *tejniš, ← kie *dheinyah2- (> lt) ~ *dheinus (> mia av) | Jos sana on kantasuomea vanhempi, täytyy *ii:n olla *ti > *si-muutosta nuorempi; ksm *ei palautuu *ai:hin kaikissa tunnetusti esiksm ajalta periytyvissä sanoissa [esimerkkejä], joten esiksm *ej > ksm ii, kuten ar lainassa piimä, näyttää säännölliseltä; kur *e > kma *ü ~ *ü̆; marissa *-n- on kadonnut etuvokaalin jäljestä [esimerkkejä] | ||
| Aikio 2015 LU: 16 | + | Puolesta | Sama vokaalinkehitys kie lainassa piimä ja saaP verbissä dipmat 'pehmetä, nahistua' < kur *tejmi- | |||
| Kallio 2018 UH: 263 | + | Puolesta | [Uusi] harvinainen mksm ei esiintyi vain myöhäisiksi tunnetuissa sanoissa, kuten seimi (⇐ *sewə-) ja heittää (← ge) | |||
| Holopainen 2019: 276–7 | x | x | + | Tarkennus: = ma joko < kur *tejniš t. (erikseen) ⇐ kur *tejni- ← kie *dheh1inyah2- ~ *dheh1inu-s (> mia av) t. ba–sl, esiar t. muu varhainen tytärkieli (ellei ← ba) | Ma ž edustaa yleisesti sanansisäistä sibilanttia, joten ma sana voi selittyä kolmitavuiseksi johdokseksi, jolloin ims sana on johdettu yleisellä *-š-johtimella. Merkitys viittaa pikemmin baltoslaavilaiseen kuin esiarjalaiseen lainaan, sillä ba 'tiine' edustaa myöhempää kehitysastetta kuin ar '(lypsy)lehmä' |