Siirry sisältöön

Etymologiadata:imsm:voohi

Sanatista

*voohi

Vastineet:

mksm. *voohi < kksm. *aaši (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

vuohi (Agr; laajalti murt.) ’Ziege’, yhd. vuohenkukka, -silmävalkovuokko’, vuohenmiekkakurjenmiekka’; ks. erikseen vuokko1
~ ink vōhi(naaras)vuohi’ | va vohokuttu; (Tsv myös) pukki’, (Must) mõhõmõõkkakurjenmiekka’ (m- < v-) | vi võhumõõk, Wied myös vohumõõkkurjenmiekka’ (vi *võht, *voht, g. võhu, vohu mahd. < sm (partit.) vuohta)
< baltt, vrt. liett ožỹsvuohipukki’, latv āzis id., mpr wosee, liett ožkàkuttu’. — Linnunnimet sm taivaanvuohiGallinago gallinago’, ink taivasvōhi, vōhilintu, va taivazvoho, vi taevakits, -sikk (kits, sikkvuohi’), taevajäär (jäärpässi’), taevatall (tallpukki’) perustunevat omapohjaisesti luonnonilmiön havainnoimiseen (linnun soidinlennon alassyöksyssä pyrstösulkien synnyttämä ääni muistuttaa mäkätystä), kuten esim. myös liett diẽvo ožỹs, latv (murt.) dieva-āzis (liett diẽvas, latv dievsjumala’; ks. taivas), ns HimmelsziegeGallinago gallinago’. Ks. myös vohla.
Lähdekirjallisuus:
  • Sjögren 1832 (esitelmä 1830) GS 1 565 (sm ~ va)
  • Ahlqvist 1856 WotGr 162 (+ vi vohl, voho ’vuohi’)
  • Europaeus KKu 1867 127 (< liett)
  • Thomsen 1869 GSI 58 (< baltt)
  • Thomsen 1890 BFB 205
  • Thomsen 1931 SA 4 353–54
  • Kalima 1936 BL 181
  • Ruoppila 1943 Kotiel 1 225, 226
  • Nieminen STEP 1956 196
  • SKES 1978 1814–15 (+ ink)

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

|-

| Thomsen 1890: 146–7 | || + || || | karjatalous- ja laidunsanastosta balttilaislainoja ovat myös apila, halli, harja, heinä, härkä, juhta, jäärä, karva, kulo, laukki, luhta, muli, oinas, paimen, rieska, torvi, vihvilä, villa ja ätelä | {{{10}}}

|-

| Larsson 1984 FUS: 137 | || + || || | Puolesta | Karjataloussanastossa balttilaislainaa on myös piimä

|-

| Larsson 2001 yl: 238–9 | || + || || | Puolesta | Karjataloussanastossa balttilaislainaa ovat myös karsina ja vuota

EVE:n sana-artikkeli

EVE:vuohi

Keskustelu

Etymologiadata talk:imsm:voohi