piimä

Vastineet ja kantasuomen rekonstruktio

Kantasuomen *piimä

suomen piimä
karjalan piimä
vepsän '
vatjan piimä
viron piim
eteläviron piim
liivin '

Levikki ja merkitykset

Vain suomessa ja karjalassa sanalla on merkitys 'piimä'. Muualla itämerensuomessa, siis vatjassa, pohjois- ja etelävirossa se merkitsee 'maitoa'; tämä merkitys tunnetaan myös suomen länsimurteista. Lyydistä ja vepsästä sekä liivistä vastineet puuttuvat.

Alkuperä

Kantasuomen sana on varhainen arjalainen laina. Luultavimmin se on lainattu esiarjan eli arjalaista kantakieltä edeltävän kielivaiheen sanasta *peyHmn̥, joka voidaan rekonstruoida iranilaisissa kielissä säilyneiden sanojen kuten avestakielen paēman ’äidinmaito’ ja keskipersian pēm ’maito’ perusteella.

Sanan vastineena on pidetty myös unkarin sanaa fej ’lypsää’. Luultavampaa on kuitenkin, että unkarin sana ei ole kantasuomen sanan vastineita, sillä *piimä ja erityisesti varhaiskantasuomen *pejmä vastaa esiarjalaista sanaa äänteellisesti varsin tarkasti. Mikäli unkarin ja kantasuomen sanat johdettaisiin samasta kantauralin sanasta, jouduttaisiin sanan *piimä -mä-aines selittämään suffiksiksi, joka olisi liittynyt verbivartaloon, josta ei ole itämerensuomalaisissa kielissä mitään jälkiä. Yksinkertaisempi selitys on pitää kantasuomen sanaa arjalaisena lainana. Unkarin sana voi periaatteessa olla rinnakkainen laina samasta arjalaisesta sanueesta, joskaan tämä ei ole sanaluokkaeron takia täysin selvää.