Etymologiadata:imsm:herä⇒

*herä⇒

Vastineet:

Suomi: herätä
Karjala:
Vepsä: heraštuda
Vatja: örtšätä
Pohjoisviro: ärkama
Eteläviro: heränemä
Liivi:

mksm. *herä⇒ (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

herätä (Agr; yl., et. länsimurt.) ’erwachen’, herättää, herätys, (olla) hereillä, hereellä jne.
~ ka herähteäkseh (uud.) ’herätä äkkiä’, herähytteä (uud.) ’herättää’ (nämä ilm. < sm) | ly heraštuda, heräštüdä ’herätä’, herāštoittada ’herättää’ | ve heraštuda ’herätä’ | vi äratada ’herättää’, (Göseken, Wied) äretada id., äreda ’herätä’; E heräne- ’herätä’, herändä- ’herättää’. — Sm > lpR (LÖ) jeretet ’herätä’, Lu jērite- ’id., tulla tajuihinsa’. Vrt. hereä ja herkkä.

Muissakin kielikunnissa on samantapaisia verbejä: ims sanuetta on yhdistetty etymologisesti alt kielten sanoihin (mong seri ’olla hereillä’, tung se̮le̮ ’herätä’, osm säz ’tuntea, aavistaa’) ja esitetty lainaksi ieur juuresta *ser- ’pitää silmällä, suojella’.

Lähdekirjallisuus:

Boller 1856 SbAW 22 126 (sm ~ lpR)
Ahlqvist 1859 Anteckn 84 (+ ve)
MUSz 1873–81 340 (+ vi, ~ herkkä)
VW 1 1874 192 (samoin)
T. I. Itkonen 1918 SUSA 32:3 55 (lpR < sm)
SKES 1955 71 (+ ly)
Räsänen 1955 StO 18:3 43 (~ alt)
Koivulehto Vir 1976 248 (< ieur)
Illitš-Svitytš 1976 OSNJa 107–08 (~ seem ieur alt)
Häkkinen 1987 ES 49

[herätä Álgu-tietokannassa]

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Germaanisperäinen
Lähde, s.	M	S	E	Väite	Argumentit
Koivulehto 1976 BKFNF: 220–1	+	+	x	← ge < kie *ser- 'pitää silmällä, suojella' > lat servare '(olla vartijana >) suojella'
LägLoS 1991: s.v. herätä			-	Vastaan	Ir-kr-ital-ba sanueella ei ge vastineita, joten ie–ksm yhtäläisyys todennäköisesti satunnaista
NES 2004: s.v. herätä		-	-	Vastaan	Selitys epävarma merkityseronkin takia

Arjalaisperäinen
Lähde, s.	M	S	E	L	Väite	Argumentit
Koivulehto 1999 BKFNF: 220–1	+		+	+	← vkir *ǯer-e/o- (< *ǵer- < esiar *ger-) > mia jára-te 'herää', perf. jā-gara 'valvoo' = av ǰaγāra id. < kie *h₁ge-h₁gor-e	Ir palatalisaation tulos ǯ pysyi erillänsä kie palataalien edustuksesta ʒ. Lähtömuoto ⇐ kie √h₁ger- ⇒ kr (*egerjō >) εγείρω 'herätän'. Vkir lainat herätä, maksaa, paksu, syntyä, syttyä, *teksa ym. ovat uralilaisittain suppealevikkisiä
Koivulehto 2005 Vir: 330				+	Puolesta	Itämerensuomeen rajoittuvia arjalaislainoja ovat peijas, marras, taivas, ojas, ahne, apu, herätä, iha, isota, paksu, sammas ja suoda
Holopainen 2019 vk: 258–9	x	+	x		Tarkennus: < esiksm *šerä- ?? ← esi-ir √Hǯer- > kir √Hǯar- > av mia ⇐ kie √h₁ger- ⇒ kr	Ar ǯ edustuu harvoissa tunnetuissa lainoissa eikä ur š ole fonologisesti odotuksenmukaisin edustus, mutta eräissä lainoissa ar ʒ > ur š. Esi-iranilainen lainakerrostuma epätodennäköinen

Johdos
Lähde, s.	M	S	E	L	Väite	Argumentit
Kulonen 2010: 142–3, 216–17		+			~ hereä, herkkä, hera (~ saaP sarri 'mustikka' t. osin ← kge), hersyä, ?hermo, ?herskua ⇐ #heri-	Merkityksenkehitys 'vuolas' > 'herkkä' > 'tunneherkkä'

Indoeurooppalaisperäinen
Lähde, s.	M	S	E	L	Väite	Argumentit
Holopainen 2019 vk: 258–9	x	+			Tarkennus: < esiksm *šerä- ? ← esiar √Hǯer- > kir √Hǯar- > av mia ⇐ kie √h₁ger- ⇒ kr	Ar ǯ edustuu harvoissa tunnetuissa lainoissa eikä ur š ole fonologisesti odotuksenmukaisin edustus, mutta eräissä lainoissa ar ʒ > ur š. Lainautunut ennen muutosta kie e > ar a

Balttilaisperäinen
Lähde, s.	M	S	E	L	Väite	Argumentit
Junttila 2022 AABLUS: 103	x	x	x		< kksm *šeräj-tä- (? ⇐ *šere-je- > vs herriq) ← baP *źirēi- (t. sen inkoatiivijohdos) ~ lt (žyrė́ti :) žỹri (~ žỹra) 'hehkuu, loimuaa', (žiūrė́ti :) žiū̃ri (~ žiū̃ria ~ žiū̃ra ~ žiū́ro), mksl (ȥьрѣти :) ȥьритъ 'näkee, katsoo' ⇐ kie √ǵ^her-	[Ks. ims vastineiden ja johdosten äänne- ja muoto-ominaisuuksista.] Kaikki ksm ba lainaverbit palautuvat 3. persoonan preesensmuotoon. Lt iū palataalidissimilaation kautta < y, joka on i:n bsl pitenemäaste; sl muodossa edustuu pitenemätön bsl ir < kie katoasteinen r̥; substituutio ba -ēi- → kksm -äj- epävarma. Merkityssuhde kuten ge lainaverbyeellä havaita ~ havata [havahtua]; kausatiivijohdoksen herättää sivumerkityksen 'hyödyttää, kannattaa' takana voi olla 'iskeä tulta', kuten lt kausatiivilla žer̃ti : žẽria. Bsl inkoatiivipreesensin merkitys 'alkaa loistaa' > 'syttyy' > 'herää' > 'alkaa nähdä' [ks. tarkemmin]; bsl *ēi-preesensit kuitenkin statiivisia. [Pohdintoja bsl juuren alkuperästä]
Junttila 2024 UH: 208–14, 233	x	+	+	-	Tarkennus: ⇐ kksm *šere-je- ← baP *źẹrēi-, vrt. myös lv (žĩrêt :) žĩrê 'palaa hiljalleen' ja (žũrêt :) žũrê 'kytee; vaanii, väijyy; vilkaisee, vilkuilee', sln zrẹ́ti : zrẹ̀t, tšek. zříti, ven. зреть : зрит ym. 'nähdä, katsoa'	BaI palataalidissimilaatiota edeltäneestä muodosta lainautuneet *heri- (⇒ herittää, herätä), hera ja hirmu, mahdollisesti myös hermo, hippu, hipale ja vi ere; kba -i- > baP -ẹ- (→ ksm e) š/ž:n ja l/r:n välissä, ellei tätä seurannut u t. w; johtamattomalta kolmitavuiselta ba lainaverbiltä odottaisi takavokaalista asua, vrt. temmata, kelvata; näissä Ait̆a-verbeissä -Ai- edustaa lähtökielen -ja-preesensainesta, ei diftongia. Bsl merkitykset 'kyteä, säteillä, loistaa' todistavat vanhaksi niihin palautuvien johdosten [ks. näitä] kie-tyyppinen apofoniavaihtelu [ks. ba sanueen merkityksenkehityksistä]; ksm verbiä jatkaa myös vi erata, jonka merkitykset 'loistaa, hehkua' tukevat lainaselitystä, mutta lienevät siirtyneet kantaverbiltä *Ait̆a-johdokselle adjektiivin ergas vaikutuksesta; merkitys 'herätä' ei sopinut -i-verbien kontinuatiivisuuteen ja siirtyi siksi johdokselle; erata* myös 'katsahtaa, tirkistää'; *Ait̆a-johdos 'näkemistä' merkitsevästä lainaverbistä on myös havata 'herätä'. Johdokselta puuttuvat vastineet eteläisimmästä ims:sta

Kannatukseton etymologia: ← kie *ser-, ks. Holopainen 2019: 259

EVE:n sana-artikkeli

EVE:herätä

Keskustelu

Etymologiadata talk:imsm:herä⇒