Etymologiadata:imsm:hirmu
*hirmu
Vastineet:
mksm. *hirmu (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
hirmu (Agr; yl., lounmurt. harv.) ’kauhistus; suuttumus; kauhea, hirveä / Schrecken, Zorn; furchtbar, schrecklich’, johd. hirmuinen, hirmas; hirmuttaa (myös lounmurt.), hirmottaa; hirmua l. hirmoa, hirmustua
~ ink hirmu ’hirmu(inen), hirveä (= hirvu)’ (kaiketi < sm t. vi), hirmuin, hirmuisa id. | ka hirmu ’kuri; pelko’, hirmuine, hirmuisa ’hirmuinen’ | va irmu ’hirmu’, irmuta ’pelätä’ | vi hirm (g. -u) ’pelko, kauhu’, hirmuda ’pelästyä, kauhistua’ | li irm ’kauhu, pelko’, irməz ’hirmuinen’. — Sm > lpN hirˈbmâ (Lu In) ’pelko, kauhu’, hirˈbmâd ’hirveä’, hârˈbmâd id.
~ ink hirmu ’hirmu(inen), hirveä (= hirvu)’ (kaiketi < sm t. vi), hirmuin, hirmuisa id. | ka hirmu ’kuri; pelko’, hirmuine, hirmuisa ’hirmuinen’ | va irmu ’hirmu’, irmuta ’pelätä’ | vi hirm (g. -u) ’pelko, kauhu’, hirmuda ’pelästyä, kauhistua’ | li irm ’kauhu, pelko’, irməz ’hirmuinen’. — Sm > lpN hirˈbmâ (Lu In) ’pelko, kauhu’, hirˈbmâd ’hirveä’, hârˈbmâd id.
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1786 NFL 1 166, 166a (sm ~ vi)
- Ahrens 1853 GrEhstn 1 109 (sm ~ vi)
- Lönnrot 1854 Enare 222 (+ lp)
- Ahlqvist 1856 WotGr 125 (+ va)
- Budenz 1867 NyK 6 429 (+ li)
- Budenz 1879 BB 4 238 (lp < sm)
- SKES 1955 77