Etymologiadata:imsm:këlpa(i)da-

Sanatista

*këlpa(i)da-

Vastineet:

mksm. *këlpa(i)da- (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

kelvata (Agr; yl.) ’taugen’, johd. kelpo (ks. tätä)
~ ink kelvata | ka kelvata (uud., harv.) ’välttää, kelvata; menestyä, tuottaa hyötyä’ | va ke̮lvatakelvata’, ke̮lvatōkelvoton’ | vi kõlvatakelvata, käydä laatuun, sopia; päteä’, kõlvatu (g. -ma) ’epäsiveellinen, säädytön, sopimaton’ | li ke̮lbə, kilbə, külbəkelvata, olla hyödyksi’ (sm > lpR kelpat, kelpet, kelpot, Lu käl´pētitkelvata’)
< kgerm*χelpan-, oik. jo esigerm*kelb-: mn hjalpa, nr hjälpa, mys helfan, ns helfen jne., merk. yl. ’auttaa’, mutta mys myös ’hyödyttää, tukea’; vrt. että sm auttaa sanalla on murt. myös merk. ’kelvata’.
Lähdekirjallisuus:
  • Lindahl & Öhrling 1780 LL 137 (lp < sm)
  • Ganander 1786 NFL 1 389 (sm ~ vi)
  • Ahlqvist 1856 WotGr 129 (+ va)
  • Budenz 1867 NyK 6 385 (+ li)
  • Setälä 1911–12 FUF 11 161 (< esigerm)
  • Saareste 1924 EKeel 3 187 (+ ka)
  • SKES 1955 180 (germ alkuperää ei mainita)
  • MSzFE 1971 349
  • Koivulehto Vir 1974 122 (< esigerm)

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Etymologiadata:imsm:këlpa(i)da-/th

EVE:n sana-artikkeli

EVE:kelvata

Keskustelu

Etymologiadata talk:imsm:këlpa(i)da-