Germaanisperäinen
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Koivulehto 1976 BKFNF: 220–1
|
+ |
+ |
x |
|
← ge < kie *ser- 'pitää silmällä, suojella' > lat servare '(olla vartijana >) suojella'
|
|
| LägLoS 1991: s.v. herätä
|
|
|
- |
|
Vastaan
|
Ir-kr-ital-ba sanueella ei ge vastineita, joten ie–ksm yhtäläisyys todennäköisesti satunnaista
|
| NES 2004: s.v. herätä
|
|
- |
- |
|
Vastaan
|
Selitys epävarma merkityseronkin takia
|
Arjalaisperäinen
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Koivulehto 1999 BKFNF: 220–1
|
+ |
|
+ |
+
|
← vkir *ǯer-e/o- (< *ǵer- < esiar *ger-) > mia jára-te 'herää', perf. jā-gara 'valvoo' = av ǰaγāra id. < kie *h1ge-h1gor-e
|
Ir palatalisaation tulos *ǯ pysyi erillänsä kie palataalien edustuksesta *ʒ. Lähtömuoto ⇐ kie √h1ger- ⇒ kr (*egerjō >) εγείρω 'herätän'. Vkir lainat herätä, maksaa, paksu, syntyä, syttyä, *teksa ym. ovat uralilaisittain suppealevikkisiä
|
| Koivulehto 2005 Vir: 330
|
|
|
|
+
|
Puolesta
|
Itämerensuomeen rajoittuvia arjalaislainoja ovat peijas, marras, taivas, ojas, ahne, apu, herätä, iha, isota, paksu, sammas ja suoda
|
| Holopainen 2019 vk: 258–9
|
x |
+ |
x |
|
Tarkennus: < esiksm *šerä- ?? ← esi-ir √Hǯer- > kir √Hǯar- > av mia ⇐ kie √h1ger- ⇒ kr
|
Ar *ǯ edustuu harvoissa tunnetuissa lainoissa eikä ur *š ole fonologisesti odotuksenmukaisin edustus, mutta eräissä lainoissa ar *ʒ > ur *š. Esi-iranilainen lainakerrostuma epätodennäköinen
|
Johdos
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Kulonen 2010: 142–3, 216–17
|
|
+ |
|
|
~ hereä, herkkä, hera (~ saaP sarri 'mustikka' t. osin ← kge), hersyä, ?hermo, ?herskua ⇐ #heri-
|
Merkityksenkehitys 'vuolas' > 'herkkä' > 'tunneherkkä'
|
Indoeurooppalaisperäinen
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Holopainen 2019 vk: 258–9
|
x |
+ |
|
|
Tarkennus: < esiksm *šerä- ? ← esiar √Hǯer- > kir √Hǯar- > av mia ⇐ kie √h1ger- ⇒ kr
|
Ar *ǯ edustuu harvoissa tunnetuissa lainoissa eikä ur *š ole fonologisesti odotuksenmukaisin edustus, mutta eräissä lainoissa ar *ʒ > ur *š. Lainautunut ennen muutosta kie *e > ar *a
|
Balttilaisperäinen
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Junttila 2022 AABLUS: 103
|
x |
x |
x |
|
< kksm *šeräj-tä- (? ⇐ *šere-je- > vs herriq) ← baP *źirēi- (t. sen inkoatiivijohdos) ~ lt (žyrė́ti :) žỹri (~ žỹra) 'hehkuu, loimuaa', (žiūrė́ti :) žiū̃ri (~ žiū̃ria ~ žiū̃ra ~ žiū́ro), mksl (ȥьрѣти :) ȥьритъ 'näkee, katsoo' ⇐ kie √ǵher-
|
[Ks. ims vastineiden ja johdosten äänne- ja muoto-ominaisuuksista.] Kaikki ksm ba lainaverbit palautuvat 3. persoonan preesensmuotoon. Lt iū palataalidissimilaation kautta < y, joka on i:n bsl pitenemäaste; sl muodossa edustuu pitenemätön bsl *ir < kie katoasteinen *r̥; substituutio ba *-ēi- → kksm *-äj- epävarma. Merkityssuhde kuten ge lainaverbyeellä havaita ~ havata [havahtua]; kausatiivijohdoksen herättää sivumerkityksen 'hyödyttää, kannattaa' takana voi olla 'iskeä tulta', kuten lt kausatiivilla žer̃ti : žẽria. Bsl inkoatiivipreesensin merkitys 'alkaa loistaa' > 'syttyy' > 'herää' > 'alkaa nähdä' [ks. tarkemmin]; bsl *ēi-preesensit kuitenkin statiivisia. [Pohdintoja bsl juuren alkuperästä]
|
| Junttila 2024 UH: 208–14, 233
|
x |
+ |
+ |
-
|
Tarkennus: ⇐ kksm *šere-je- ← baP *źẹrēi-, vrt. myös lv (žĩrêt :) žĩrê 'palaa hiljalleen' ja (žũrêt :) žũrê 'kytee; vaanii, väijyy; vilkaisee, vilkuilee', sln zrẹ́ti : zrẹ̀t, tšek. zříti, ven. зреть : зрит ym. 'nähdä, katsoa'
|
BaI palataalidissimilaatiota edeltäneestä muodosta lainautuneet *heri- (⇒ herittää, herätä), hera ja hirmu, mahdollisesti myös hermo, hippu, hipale ja vi ere; kba *-i- > baP *-ẹ- (→ ksm *e) š/ž:n ja l/r:n välissä, ellei tätä seurannut u t. w; johtamattomalta kolmitavuiselta ba lainaverbiltä odottaisi takavokaalista asua, vrt. temmata, kelvata; näissä *Ait̆a-verbeissä *-Ai- edustaa lähtökielen *-ja-preesensainesta, ei diftongia. Bsl merkitykset 'kyteä, säteillä, loistaa' todistavat vanhaksi niihin palautuvien johdosten [ks. näitä] kie-tyyppinen apofoniavaihtelu [ks. ba sanueen merkityksenkehityksistä]; ksm verbiä jatkaa myös vi erata, jonka merkitykset 'loistaa, hehkua' tukevat lainaselitystä, mutta lienevät siirtyneet kantaverbiltä *Ait̆a-johdokselle adjektiivin ergas vaikutuksesta; merkitys 'herätä' ei sopinut *-i-verbien kontinuatiivisuuteen ja siirtyi siksi johdokselle; erata myös 'katsahtaa, tirkistää'; *Ait̆a-johdos 'näkemistä' merkitsevästä lainaverbistä on myös havata 'herätä'. Johdokselta puuttuvat vastineet eteläisimmästä ims:sta
|
Kannatukseton etymologia: ← kie *ser-, ks. Holopainen 2019: 259
