Etymologiadata:imsm:tëmpaida-

*tëmpaida-

Vastineet:

• Suomi: temmata
• Karjala: temmata
• Vepsä: tembaita
• Vatja: tõmmata
• Pohjoisviro: tõmbama
• Eteläviro: tymbama
• Liivi: tõmbõ

mksm. *tëmpaida- (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

temmata (Agr; laajalti murt.) ’vetäistä, kiskaista / (weg-, mit-, an sich) reißen’, tempaus, tempaista, tempoa, tempoilla; temmeltää ’reuhtoa, riehua, telmiä’
~ ink temmata, tempoja ’vetää’ | ka temmata ’vetäistä, kiskaista’, tempuo ’kiskoa, vetää’ | ly ve t́embaita | va te̮mmata ’temmata’ | vi tõmmata (prs. tõmban) ’vetää, kiskoa, temmata’, tõmbuda ’vetäytyä’, tõmme ’veto, tempaus’, tõmmelda (prs. tõmblen) ’kiskoa, tempoa’ | li te̮mbə ’temmata, kiskoa, nykäistä, vetää’, te̮m(b)lə ’tempoilla; nahistella’ (sm > lpN dæmˈbot (In Ko) ’tempoilla, harata vastaan (poro)’)

< baltt, vrt. liett tem̃pti ’vetää, venyttää, venyttämällä jännittää’, latv tiept ’ojentaa; pitää tiukasti kiinni; olla itsepintainen’. — Baltt alkuperän pitkään jatkunut epäily johtunee alkuaan ims sanalle esitetystä mahd. unk vastineesta tép ’repiä’, joka ei kuitenkaan äänt. syistä tule kyseeseen.

Lähdekirjallisuus:

• Ahlqvist 1856 WotGr 156 (sm ~ va)
• Fábián 1856 MNyszet 1 301 (+ unk)
• Wiedemann 1856 MélR 3 179 (+ vi)
• Budenz 1867 NyK 6 414 (+ li; ~ unk)
• MUSz 1873–81 207 (~ unk)
• VW 1 1874 148 (samoin)
• Genetz 1877 KL 13 (+ ka)
• Thomsen 1890 BFB 231 (ims ? < baltt; vrt. sgr)
• Weske 1890 SFKO 167 (< baltt t. ven)
• T. I. Itkonen 1916 SUST 39 52 (sm ~ lpKo)
• Kalima 1936 BL 168 (sm ka va vi li ? < baltt)
• Virtaranta Vir 1955 57 (+ ink)
• Pokorny 1959 IEW 1064–65 (ieur *temp- ’venyttää, vetää’, ei sm)
• Sabaliauskas 1963 LKK 6 127 (ims < baltt)
• SKES 1975 1266–67 (+ ly ve; sm > lp; baltt alkuperä epätodennäk.)
• TESz 3 1976 891 (unk tép mahd. sgralkuperää)
• Lehtinen 1979 SUST 169 250 (? < baltt)
• EWUng 1995 1504 (unk tép tuskin sgr alkuperää)

[temmata Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:temmata