Etymologiadata:imsm:ki(i)ttä-
*ki(i)ttä-
Vastineet:
- Suomi: kiittää
- Karjala: kiitteä
- Vepsä: kitta
- Vatja: tšiittää
- Pohjoisviro: kiitma
- Eteläviro: kitmä
- Liivi: kītõ
mksm. *ki(i)ttä- (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
kiittää (Agr; yl.) ’danken; loben’, kiitos, kiitollinen, kiitellä
~ ink kīttǟ ’kiittää, kehua’ | ka kiitteä, kiitos | ly kīt́t́ädä, kītos ’kiittää, kiitos’ | ve kit́t́a (prs. kitan) ’kiittää’ | va tšīttǟ ’kehua, ylistää’ | vi kiita id., kiit, kiitus ’kiitos, ylistys, kehuminen’ | li kītə ’sanoa, kertoa; ylistää’, kītəks ’sanonta, kertomus, ylistys’. — Ims > lp giiˈtet ’kiittää, ylistää’, N giiˈto (E Pi Lu In) ’kiitos’.
~ ink kīttǟ ’kiittää, kehua’ | ka kiitteä, kiitos | ly kīt́t́ädä, kītos ’kiittää, kiitos’ | ve kit́t́a (prs. kitan) ’kiittää’ | va tšīttǟ ’kehua, ylistää’ | vi kiita id., kiit, kiitus ’kiitos, ylistys, kehuminen’ | li kītə ’sanoa, kertoa; ylistää’, kītəks ’sanonta, kertomus, ylistys’. — Ims > lp giiˈtet ’kiittää, ylistää’, N giiˈto (E Pi Lu In) ’kiitos’.
On arveltu, että sana voisi olla saman ksm *kej- vartalon johdos kuin keittää, kiehua ja mahd. kiivas (ks. näitä). Oletus on semanttisista syistä epätodennäköinen.
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1786 NFL 1 410a (sm ~ vi lp)
- Ahlqvist 1856 WotGr 133 (+ va)
- Qvigstad 1881 Beiträge 72 (sm ~ lp)
- Thomsen 1890 BFB 66 (+ li)
- Lagercrantz 1939 LpWsch 293 (lp < sm)
- Siro 1949 SUST 93 102 (+ ka ly ve)
- SKES 1955 192
- Bergsland Vir 1964 246 (< *kej-ttä-)
- Hakulinen 1973 SUST 150 63–64 (merk:n kehityksestä)
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Nilsson 1994 LB: 207–10 | x | + | + | ← ieLu/esiba *(s)kwit-tV- (~ *(s)kweit-tV- ~ *(s)kwoit-tV-) > mia cétati 'huomaa, tarkkailee' (~ cíttiḥ 'ajattelu, ymmärrys', av čistiš 'ajatus, näkemys'), lt skaitýti 'lukea; laskea', lv šķist 'näyttää, vaikuttaa', ksl *čьtiti > pl czcić 'kunnioittaa; palvoa; juhlia' [ym. sl] | Ims pitkät vokaalit vasta ksm pitenemisen tulosta; lainan on edellettävä ie kehitystä *-T+T- > *-st-, eikä siinä edustu minkään ie haaran äännekehityksiä. Merkitys säilynyt parhaiten slaavissa, muualla sanan tunnepitoisuus on kalvennut |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Liukkonen 1999: 75–6, 144 | + | + | ← ba *geid- : pr. *geid-ti > lt giedóti, pr. (gíeda ~ giesta) vkk. giest(i), lv dziêdât 'laulaa' | Mksm muutos *ei > *ii näkyy myös ba lainoissa liika, riitta ja tiine. Merkityskehitys 'laulaa' > 'ylistää' > 'kiittää' | ||
| Vaba 2011 KjK: 755 | + | Puolesta | Edustaa semanttista kompleksia 'laulaa, sirittää, humista, ulvoa' | |||
| Junttila 2014 BF: 130 | - | - | Vastaan | Ba lainoissa on useita, joissa muutosta *ei > *ii ei ole tapahtunut. Kaliman (1936) mukaan liika palautuu ī-asteiseen ba muotoon, vrt. lt lỹkis 'ylijäämä', lykìnis 'epäsuora', sanoissa riitta ja kiittää taas ylipitkä ensitavu viittaa myöhäiseen alkuperään | ||
| Junttila 2019 SUSA: 36 | Puolesta | Ksm tA-johtimella on varustettu lukuisia vanhoja lainaverbejä, joista balttilaisperäisinä pidetään sanoja *pent-tä ja *keit-tä- niiden ylipitkästä ensitavusta huolimatta | ||||
| Vaba 2019 ESA: 263 | + | Puolesta | Substituutiota ba *ei → vksm *ej > kksm *ei > mksm *ī edellyttää myös siipi ← ba | |||
| Junttila 2022 AABLUS: 98–100, 129 | - | Vastaan | Lt vkk. atem. pr. giesti ei voi edustaa lähtömuotoa, sillä ie *-T+T- > *-st- tapahtui ennen kbsl kautta ja ba -st- edustuu lainassa kausta; lt tem. pr. gìeda edustuisi → **kejtä- > **kiitää; *tA-vartaloisiin ba lainaverbeihin ei lisätty *-tA-verbistintä |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Koivulehto 2001 FUF: 58 | + | ⇐ *kii- (⇒ kiima < *kixe- > saa gihkat 'olla soitimella' ← kie *gī- < *giH- > mia gītá- 'laulettu, laulaen ylistetty', gerundi gītvā́, -gīya | Lähtömuodossa verbin *geh2-y- katoaste | |||
| Holopainen 2022 AABLUS: 50–1 | x | - | + | Tarkennus: joko < *kijə- / *kixə- ?? ← ar *giH- > mia, vrt. myös gā-, pr. gā́yati 'laulaa, ylistää laulaen', pass.pr. gīyate, t. *kejə- ei ← ar | Äänteellisesti lähtömuodoksi sopisi gerundi t. passiivin preesens. Semantiikaltaan kumpikin lähtömuoto sopii huonosti eikä muita ar lainoja gerundeista t. passiiveista tunneta |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Saarikivi 2020 SUST: 276–8 | x | x | ← ksl *čīti > ven чтить, почитать 'kunnioittaa' | Substituutio č- → k- myös sl lainoissa kimalainen ja kirva sekä saa lainassa kero; lähtömuoto pitkävokaalinen kuten sl lainoissa piirakka, viitta ja kiisseli; verbi nativisoitu -tA-johtimella, mikä tosin sl lainoissa harvinaista. Voitu omaksua kristinuskon kontekstissa, kuten sl lainat ?kirkko, pappi, risti, pakana ja raamattu. Lähtömuoto ~ ven читать 'lukea' [merkitysparalleeleja] | ||
| Junttila 2022 AABLUS: 98–9 | x | Tarkennus: vrt. mksl pr. читɑ | ei paralleeleja *-tA-verbistimellä nativisoiduista sl lainaverbeistä, ellei jäytää ← sl; ilman verbistintä on voitu lainata myös mättää ~ mksl pr. мєтɑ |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Junttila & Holopainen 2022 AABLUS: 51, 98 | + | (Aikio) ⇐ *kii- (⇒ kiima) < *kixe- (⇒ vs ̀ kittäq 'kehua', ⇒ saa giktit 'houkutella, yllyttää, innostaa') > saa gihkat 'olla soitimella' | Vs lyhyt vokaali selittyy parhaiten erillisjohdoksesta. Merkityskehitys 'kiihottaa, yllyttää' > 'ylistää' > 'kiittää' |
Hylätty etymologia: johdos ~ kiehua, vrt. NES 2004 s.v. kiittää