Etymologiadata:imsm:kee-
*kee-
Vastineet:
- Suomi: kiehua←
- Karjala: kiehuo←
- Vepsä: kehuda←
- Vatja: tšihua←
- Pohjoisviro: keema
- Eteläviro: ki̬i̬mä
- Liivi: kīedõ
mksm. *kee- < vksm. *+ (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
kiehua (Agr; yl.) ’kochen, sieden’, kieh(a)uttaa, kiehahtaa
~ ink kēhua ’kiehua, poreilla’ | ka kiehuo ’kiehua’ | ly kiehuda, kiehuo | ve ḱehuda, keihta | va tšihua id., tšihva ’kuuma’ | vi keeda (prs. keeb) ’kiehua, pulputa’ | li kīedə ’kiehua’.
~ ink kēhua ’kiehua, poreilla’ | ka kiehuo ’kiehua’ | ly kiehuda, kiehuo | ve ḱehuda, keihta | va tšihua id., tšihva ’kuuma’ | vi keeda (prs. keeb) ’kiehua, pulputa’ | li kīedə ’kiehua’.
Ilmeisesti samaa alkuperää kuin keittää, ks. tätä. Vksm vartalon lähtömuoto olisi ollut *keje-.
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1786 NFL 1 401a (sm ~ vi keew)
- Ahlqvist 1856 WotGr 132 (~ va vi)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 88 (+ ve)
- Wiedemann 1871 MP 17:2 101
- VW 1 1874 31–32
- Setälä 1890–91 ÄH 328 (+ ka)
- Kettunen 1938 LivW 123 (+ li)
- Airila Vir 1946 294 (+ ly)
- *E. Itkonen 1949–51 FUF 30 45 (*keje-)
- SKES 1955 188
- TESz 2 1970 629
- MSzFE 1971 378
- EEW 1982–83 751–52