Etymologiadata:imsm:kee-ttä-

*kee-ttä-

Vastineet:

• Suomi: keittää
• Karjala: keitteä
• Vepsä: keitta
• Vatja:
• Pohjoisviro: keetma
• Eteläviro: ki̬i̬tmä
• Liivi: kīetõ

mksm. *kee-ttä- (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

keittää (Agr; yl.) ’kochen (tr.)’, keitto, keitos jne.
~ ink keittǟ, keitto ’keittäminen’ | ka keitteä, keitto ’keitto; keittäminen’, keitos | ly keittädä, -ttada ’keittää’, keit (partit. keittod), keitoz ’keitto’ | ve keitta ’keittää’, keitoz | vi keeta ’keittää; kiehauttaa; pulputtaa (vettä lähteestä)’, keedis (g. -ise), keedus (g. -use) | li kīetə (prs. -təb, -tub) ’keittää’

? = lpKo ki´tted, Kld ki̮´tteδ, T ki̮´̀pteᵈ ’keittää’ | tšer küktem, I murt. küjü̆ktem ’keittää, kiehuttaa, kypsentää, paistaa’ | unk köved ’keittyä’, köveszt, küeszt ’keittää, kiehauttaa’.

Vanhoja johd:ia kantasanasta, jota edustavat vi keeda ’kiehua; pulputa (lähde)’, keev ’kiehuva, kuuma; pulppuava’ | li kīedə ’kiehua’, kīeb, kīebə ’kuuma, kiehuva, tulinen; kuumuus’ | tšerL küäm, I küam, küjam ’kiehua, kypsyä, paistua, valmistaa’ ||  ? samJr kū- ’kypsyä (marja)’. Vrt. myös kiehua.

Lähdekirjallisuus:

• Ganander 1786 NFL 1 386 (sm ~ vi)
• Porthan 1786 OS 4 141
• Ahlqvist 1859 Anteckn 89 (+ ve)
• Budenz 1867 NyK 6 399 (+ li)
• MUSz 1873–81 96 (+ tšer)
• T. I. Itkonen 1918 SUSA 32:3 68 (+ lp)
• Lehtisalo 1928 SUST 58 133 (+ sam)
• Horváth 1950 MNy 46 331 (+ unk)
• SKES 1955 178 (+ ka ly lp, ei unk, ? sam)
• E. Itkonen 1956 UAJ 28 63 (ei lp)
• TESz 2 1970 629
• MSzFE 1971 378 (? lp ? sam)
• FUV 1977 44 (ei lp, ei unk, ? sam)
• UEW 1988 143–44 (? lp ? sam)

[keittää Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:keittää