Etymologiadata:imsm:kee-ttä-
*kee-ttä-
Vastineet:
- Suomi: keittää
- Karjala: keitteä
- Vepsä: keitta
- Vatja:
- Pohjoisviro: keetma
- Eteläviro: ki̬i̬tmä
- Liivi: kīetõ
mksm. *kee-ttä- (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
keittää (Agr; yl.) ’kochen (tr.)’, keitto, keitos jne.
~ ink keittǟ, keitto ’keittäminen’ | ka keitteä, keitto ’keitto; keittäminen’, keitos | ly keittädä, -ttada ’keittää’, keit (partit. keittod), keitoz ’keitto’ | ve keitta ’keittää’, keitoz | vi keeta ’keittää; kiehauttaa; pulputtaa (vettä lähteestä)’, keedis (g. -ise), keedus (g. -use) | li kīetə (prs. -təb, -tub) ’keittää’
~ ink keittǟ, keitto ’keittäminen’ | ka keitteä, keitto ’keitto; keittäminen’, keitos | ly keittädä, -ttada ’keittää’, keit (partit. keittod), keitoz ’keitto’ | ve keitta ’keittää’, keitoz | vi keeta ’keittää; kiehauttaa; pulputtaa (vettä lähteestä)’, keedis (g. -ise), keedus (g. -use) | li kīetə (prs. -təb, -tub) ’keittää’
? = lpKo ki´tted, Kld ki̮´tteδ, T ki̮´̀pteᵈ ’keittää’ | tšer küktem, I murt. küjü̆ktem ’keittää, kiehuttaa, kypsentää, paistaa’ | unk köved ’keittyä’, köveszt, küeszt ’keittää, kiehauttaa’.
Vanhoja johd:ia kantasanasta, jota edustavat vi keeda ’kiehua; pulputa (lähde)’, keev ’kiehuva, kuuma; pulppuava’ | li kīedə ’kiehua’, kīeb, kīebə ’kuuma, kiehuva, tulinen; kuumuus’ | tšerL küäm, I küam, küjam ’kiehua, kypsyä, paistua, valmistaa’ || ? samJr kū- ’kypsyä (marja)’. Vrt. myös kiehua.
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1786 NFL 1 386 (sm ~ vi)
- Porthan 1786 OS 4 141
- Ahlqvist 1859 Anteckn 89 (+ ve)
- Budenz 1867 NyK 6 399 (+ li)
- MUSz 1873–81 96 (+ tšer)
- T. I. Itkonen 1918 SUSA 32:3 68 (+ lp)
- Lehtisalo 1928 SUST 58 133 (+ sam)
- Horváth 1950 MNy 46 331 (+ unk)
- SKES 1955 178 (+ ka ly lp, ei unk, ? sam)
- E. Itkonen 1956 UAJ 28 63 (ei lp)
- TESz 2 1970 629
- MSzFE 1971 378 (? lp ? sam)
- FUV 1977 44 (ei lp, ei unk, ? sam)
- UEW 1988 143–44 (? lp ? sam)
Etymologiadata:imsm:kee-ttä-/th