Indoeurooppalaisperäinen (1)
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Nilsson 1994 LB: 207–10
|
x |
+ |
+ |
|
← ieLu/esiba *(s)kwit-tV- (~ *(s)kweit-tV- ~ *(s)kwoit-tV-) > mia cétati 'huomaa, tarkkailee' (~ cíttiḥ 'ajattelu, ymmärrys', av čistiš 'ajatus, näkemys'), lt skaitýti 'lukea; laskea', lv šķist 'näyttää, vaikuttaa', ksl *čьtiti > pl czcić 'kunnioittaa; palvoa; juhlia' [ym. sl]
|
Ims pitkät vokaalit vasta ksm pitenemisen tulosta; lainan on edellettävä ie kehitystä *-T+T- > *-st-, eikä siinä edustu minkään ie haaran äännekehityksiä. Merkitys säilynyt parhaiten slaavissa, muualla sanan tunnepitoisuus on kalvennut
|
Balttilaisperäinen
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Liukkonen 1999: 75–6, 144
|
+ |
+ |
|
|
← ba *geid- : pr. *geid-ti > lt giedóti, pr. (gíeda ~ giesta) vkk. giest(i), lv dziêdât 'laulaa'
|
Mksm muutos *ei > *ii näkyy myös ba lainoissa liika, riitta ja tiine. Merkityskehitys 'laulaa' > 'ylistää' > 'kiittää'
|
| Vaba 2011 KjK: 755
|
|
+ |
|
|
Puolesta
|
Edustaa semanttista kompleksia 'laulaa, sirittää, humista, ulvoa'
|
| Junttila 2014 BF: 130
|
- |
|
- |
|
Vastaan
|
Ba lainoissa on useita, joissa muutosta *ei > *ii ei ole tapahtunut. Kaliman (1936) mukaan liika palautuu ī-asteiseen ba muotoon, vrt. lt lỹkis 'ylijäämä', lykìnis 'epäsuora', sanoissa riitta ja kiittää taas ylipitkä ensitavu viittaa myöhäiseen alkuperään
|
| Junttila 2019 SUSA: 36
|
|
|
|
|
Puolesta
|
Ksm tA-johtimella on varustettu lukuisia vanhoja lainaverbejä, joista balttilaisperäisinä pidetään sanoja *pent-tä ja *keit-tä- niiden ylipitkästä ensitavusta huolimatta
|
| Vaba 2019 ESA: 263
|
+ |
|
|
|
Puolesta
|
Substituutiota ba *ei → vksm *ej > kksm *ei > mksm *ī edellyttää myös siipi ← ba
|
| Junttila 2022 AABLUS: 98–100, 129
|
- |
|
|
|
Vastaan
|
Lt vkk. atem. pr. giesti ei voi edustaa lähtömuotoa, sillä ie *-T+T- > *-st- tapahtui ennen kbsl kautta ja ba -st- edustuu lainassa kausta; lt tem. pr. gìeda edustuisi → **kejtä- > **kiitää; *tA-vartaloisiin ba lainaverbeihin ei lisätty *-tA-verbistintä
|
Indoeurooppalaisperäinen (2)
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Koivulehto 2001 FUF: 58
|
|
|
+ |
|
⇐ *kii- (⇒ kiima < *kixe- > saa gihkat 'olla soitimella' ← kie *gī- < *giH- > mia gītá- 'laulettu, laulaen ylistetty', gerundi gītvā́, -gīya
|
Lähtömuodossa verbin *geh2-y- katoaste
|
| Holopainen 2022 AABLUS: 50–1
|
x |
- |
+ |
|
Tarkennus: joko < *kijə- / *kixə- ?? ← ar *giH- > mia, vrt. myös gā-, pr. gā́yati 'laulaa, ylistää laulaen', pass.pr. gīyate, t. *kejə- ei ← ar
|
Äänteellisesti lähtömuodoksi sopisi gerundi t. passiivin preesens. Semantiikaltaan kumpikin lähtömuoto sopii huonosti eikä muita ar lainoja gerundeista t. passiiveista tunneta
|
Slaavilaisperäinen
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Saarikivi 2020 SUST: 276–8
|
x |
x |
|
|
← ksl *čīti > ven чтить, почитать 'kunnioittaa'
|
Substituutio č- → k- myös sl lainoissa kimalainen ja kirva sekä saa lainassa kero; lähtömuoto pitkävokaalinen kuten sl lainoissa piirakka, viitta ja kiisseli; verbi nativisoitu -tA-johtimella, mikä tosin sl lainoissa harvinaista. Voitu omaksua kristinuskon kontekstissa, kuten sl lainat ?kirkko, pappi, risti, pakana ja raamattu. Lähtömuoto ~ ven читать 'lukea' [merkitysparalleeleja]
|
| Junttila 2022 AABLUS: 98–9
|
x |
|
|
|
Tarkennus: vrt. mksl pr. читɑ
|
ei paralleeleja *-tA-verbistimellä nativisoiduista sl lainaverbeistä, ellei jäytää ← sl; ilman verbistintä on voitu lainata myös mättää ~ mksl pr. мєтɑ
|
Johdos
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Junttila & Holopainen 2022 AABLUS: 51, 98
|
|
+ |
|
|
(Aikio) ⇐ *kii- (⇒ kiima) < *kixe- (⇒ vs ̀ kittäq 'kehua', ⇒ saa giktit 'houkutella, yllyttää, innostaa') > saa gihkat 'olla soitimella'
|
Vs lyhyt vokaali selittyy parhaiten erillisjohdoksesta. Merkityskehitys 'kiihottaa, yllyttää' > 'ylistää' > 'kiittää'
|
Hylätty etymologia: johdos ~ kiehua, vrt. NES 2004 s.v. kiittää
