Etymologiadata:imsm:jumala/th
Etymologiat on tällä sivulla ryhmitelty poikkeuksellisesti hakusanan *jumala alkuosan, oletetun kantasanan *juma saamien selitysten mukaan; tätä voi vielä muuttaa.
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Budenz 1869 NyK: 37 | + | = ers ëн[дол], mkš jon[dǝl] 'salama', ma юмо, L йымы 'jumala' | md < *jom-tol 'jumalan-tuli' | |||
| Loorits 1949: 392–8 | + | + | Puolesta | johdoksen merkityskehitys 'valoisa' > 'taivaallinen' > 'jumala' käännöslainaa ba lainan taivas lähtömuodosta; merkitystä 'valoisa' todistaa vi jume 'kasvojen (terve) väri, puna poskilla; ilme' ⇐ *juma | ||
| SKES 1955: s.v. jumala | Tarkennus: = ?md jumalannimitys Jumi-[shi-pas], ?md ma (? ← ar) | |||||
| EWTsch 2013: s.v. jumo | + | Puolesta | [ma sanan merkityskehityksistä] |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Paasonen 1907 NyK: 17–21* | + | + | + | + | lA-johdos ⇐ *juma = ers ëн[дол] 'salama', ma юмо, L йымы 'jumala' ← ar *dyumān(t)s, vrt. mia dyumān : dyuma(n)t- 'taivaallinen, kirkas, loistava' | alun perin adjektiivijohdos 'taivaallinen', vrt. vesi ⇒ vetelä; lähtökielten sananalkuisista konsonanttiyhtymistä edustuu lainoissa ur kieliin vain viimeinen konsonantti; ur kohdekielessä ei n-päätteisiä sanoja; ma юмо merkitsee nimenomaan 'taivaanjumalaa'; lähtömuoto ⇐ *dyu- 'tuli, valo' |
| Joki 1973 SUST: 90–1 | - | Vastaan | mia dyumá-, dyumánt 'kirkas', dyumnám 'taivaallisuus, ihanuus' ~ dyumná- = av divamna < *diyum-na- ⇐ mia dyáu- 'taivas, päivä' | |||
| Koivulehto 1999 Poluilla: 228–29, 232 | + | + | + | Puolesta: = ma ← iar t. ir *dyumān- t. *dyumna- | lähtömuoto ~ mia dyú[-pati] 'taivaan [herra]' dyáv- 'taivas; taivaan jumala; päivä' < kie *dyew-s > kr Ζεύ-ς, lat Ju[ppiter]; uskonnollis-myyttisiin käsityksiin liittyvästä sanastosta arjalaislainoja ovat myös mana, marras, sammas, suoda, syntyä, syttyä ja taivas; oletettu ar kaksitavuinen **diyu- perustunee avestan kirjoitusasun väärintulkintaan (p.o. *dyu-) | |
| Katz 2003: 180 | Tarkennus: = ma < ims-pe *jŏmá 'jumala' (ar käännöslainana) < ksgr *jūma 'Gut; gut' (~ *jṓma > unk jó 'hyvä' ym. ugr) ← vkar *dyumát 'herrliches Gut' | |||||
| NES 2004: s.v. jumala | - | - | Puolesta (vasta-argumentein) | lainaselitystä epäilty merkityseron takia | ||
| Koivulehto 2005 Vir: 330–1 | + | Puolesta | Uskonnollis-myyttisen sanaston arjalaislainoja ovat myös peijas ja (hyvin vanha) kekri | |||
| Frog 2012 kok: 211–15 | + | Puolesta | adjektiivinjohto *jumo 'taivas, sää; taivaanjumala' ⇒ *Jumala lienee syy-yhteydessä semanttisiin paralleeleihinsa *ilma ⇒ *Ilmari ja kie *dyéus ⇒ *Deiwós | |||
| Saarikivi 2014 FFC: 207 | + | Tarkennus: *jumala < *juma (← ar) +ylä | jumalan käsite on liitetty taivaaseen ja ainakin md ja ha kielissä taivaanjumalan nimeen liittyy 'ylhäisen' epiteetti [ks. paralleeleja] | |||
| Frog 2017 FS Hoppál: 88–93, 102–11 | x | Tarkennus: ei < *juma+ylä; joko ⇐ *juma = md jumalannimitys Jumi-[shi-pas], ers ëн[дол], mkš jon[dǝl] 'salama', ma ← ar t. ksm ← ur välittäjäkieli ← ar | *jumala joko alkuaan adjektiivijohdoksena 'taivaallinen' t. deminutiivina on voinut erottaa 'jumalan' yleismerkityksen s:sta *juma 'taivas, sää; taivaanjumala', kun taas 'ylhäisen' epiteetin -ylä olettaminen edellyttäisi taivaanjumalan nimeä *Jumala, josta on tietoa vain vepsästä, ja yleisnimitystä *juma 'jumala', jota ei ole ims:sta todennettu; toisaalta ei ole myöskään (taivaan)jumalan nimeä *Juma; *juma on voinut lainautua samassa yhteydessä kuin vasara taivaanjumalan aseen nimityksenä; lainautuminen saattoi liittyä uuden uskonnon leviämiseen ar taholta, jossa *daivas (→ *taivas) oli käytössä taivaanjumalan nimenä ja *dyuma(n)t- yleisenä jumalan nimityksenä; *jumala on voinut myös lainautua ur välittäjäkielestä, jossa se on johdettu, vrt. saaP ipmil 'jumala', joka on sellaisenaan lainattu ims:sta | |||
| Holopainen 2019: 107–8 | x | + | Puolesta (vasta-argumentein: ugr sanat eivät tähän) | mahdollisesti paralleelinen *lA-johdos kur *ńoma-la 'jänis'; substituutio kir/kar *dy- → kur *j- vailla paralleeleja, mutta lähelle tulee kie *gyew- → *jäütä-; vokaaliloppuisina lainautuneita n-vartaloita on ba lainoissakin, eikä jälkitavuilla ole suurta painoarvoa ur lainasanatutkimuksessa [; ks. ugr sanojen vokaalivastaavuuksista] | ||
| Parpola 2019 FS Kallio: 139–42 | + | Puolesta | vrt. myös mia dyuma- 'valoisa, kirkas' |
*sama etymologia suomeksi: Paasonen 1907 Aika 186–94
Hylättyjä etymologioita: Vainik 2014 Mäetagused 22–26 (← ba *jum- t. ← ar, vrt. mia yamala), vrt. Holopainen 2019: 108.
Keskustelua etymologiasta Ante Aikion blogissa.