Etymologiadata:imsm:iso/th
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Koivulehto 2001 StO: 359–62 | x | + | + | joko < vksm *iso ← kir *isā < *i(s)cā (→ ksm *iha) < kar *iśćā < *isćā t. vksm *iśo ~ *ićo suoraan ← kar *iśćā t. (<) *isćā (t. vähemmän todnäk. verbi iso- ← ar, vrt. mia iccháti 'etsii, toivoo', av juuri isa- muodoissa isəmna- 'itsellensä etsivä', myöh. av isaite 'pyrkii', isəmna- 'etsivä, kaipaava') | Kir *c > ir s edustuu myös lainassa vasa; ims verbi o-vartaloisena tuskin primääri. Nominaalinen lähtömuoto < kar *iśćā < kie preesens *h2is-sḱ-é- (> mainitut mia ja av verbimuodot) ⇐ kie *h2eys- (> mia ēṣ 'toivoa, hakea') perustuva kar substantiivi > mia icchā́ 'toive, halu', jonka vastine puuttuu ir kielistä. Moni ar laina rajoittuu itämerensuomeen | |
| Katz 2003: 148 | Tarkennus: < ksm-pe *īš́/č́a ← vkar *iš́č́ā́, vrt. mia | |||||
| Koivulehto 2005 Vir: 330 | + | Puolesta | Itämerensuomeen rajoittuvia arjalaislainoja ovat peijas, marras, taivas, ojas, ahne, apu, herätä, iha, isota, paksu, sammas ja suoda | |||
| Holopainen – Junttila – Kuokkala 2017: 117 | + | Puolesta | Ir *ā → ksm *-o, koska ir lähtökielessä ei ollut o:ta | |||
| Holopainen 2019: 96–7 | x | + | x | - | Tarkennus: ← kir *isa < kar *(H)iš-ść-a | Ksm *-o ei välttämättä primääri [vaan ⇐ *a?]. Kohdekielen merkitys 'ruokahalu' suppeampi kuin lähtökielen 'toive, halu', mikä tyypillistä lainoille. Lähtömuoto ⇐ kie *Hays-. Itämerensuomeen rajoittuvissa ar lainoissa tuskin vanhinta kerrostumaa |
Hylätty etymologia: ← ie, vrt. Koivulehto 2001 StO 361–2