Siirry sisältöön

Etymologiadata:imsm:kiiltä-/th

Sanatista
Johdos
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
SSA 1995: s.v. kiiltää ~ kiilua, kiilu = saaL kiltēt 'kiiltää, loistaa' ? ⇐ deskr.
NES 2004: s.v. kiiltää Tarkennus: = saa ⇐ deskr. vartalo
Kulonen 2010 Suomi: 194–5 ~ kiilua, vi kiilas = saa ⇐ #kili- 'korkea, kova ja pistävä (ääni), (pistävän) kirkas (näköhavainto), pistävän hapan (maku)' pitkävokaalisena
Metsäranta 2024 UH: 85 - Vastaan Deskriptiivisyys voi olla jälkisyntyistä [ks. tarkemmin]
Uralilainen
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Metsäranta 2020: 112, 134 + + tA-johdos ⇐ kur *kejlə- 'loistaa; näkyä' > msnE kīl-, I kēl-, kḙ̇èl-, kèl-, L kė̄l-, kiė̄l-, kèl-, P kēl- 'näkyä, olla näkyvissä' (< kmns *kīl-), haI kĕl-, E kĕt-, P kăʌ-, kȧ̆l- 'tulla näkyviin, tulla esiin, ilmestyä' (< kha *kil-) < Kur *-jl- myös verbissä *päj-- (> ma mns [ks. tarkemmin]); -tA- on sekä verbi- että nominikantainen verbinjohdin. Merkitysyhteys 'loistaa' ~ 'näkyä' tunnetaan ims paistaa-verbin vastineista
Metsäranta 2024 UH: 85 + Puolesta (vaihtoehtoisena) Paralleeli johdossuhteesta sm pystyä ~ md [ks. tarkemmin]
Germaanisperäinen
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Metsäranta 2024 UH: 85–6 + + ← kge *glītan- > msks glītan, mysa glīzan, sa gleißen 'loistaa, välkkyä' Metateettisesti substituoituja ge lainoja ovat kiiltää, purkaa, tarkka, tarpoa, turkata ja turta; substituutio *e_a → *e_ä ja *i_a → *e_ä odotuksenmukainen ba ja ge lainaverbeissä, kuten kiistää ja niittää; ge lainoissa on substituutio *a → *ä muutenkin mahdollinen, vrt. häpeä, kärsiä, kärväs. Lähtömuoto (EDPG) takaperojohdos ⇐ iterat. *glit(t)ōn- > isl glita 'loistaa, välkkyä, hohtaa, säteillä, säkenöidä, tuikkia', kholl glitten 'kiiltää, välkkyä', sa glitzen 'kiiltää, hohtaa, loistaa'