Etymologiadata:imsm:paista-
*paista-
Vastineet:
- Suomi: paistaa
- Karjala: paistoa
- Vepsä: paštta
- Vatja: paissaa
- Pohjoisviro: paistma
- Eteläviro: paistma
- Liivi: paistõ
mksm. *paista- (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
paistaa (Agr; yl.) ’loistaa; näkyä; kypsentää ruokaa / scheinen, leuchten; zu sehen sein; braten’, johd. mm. paistua, paiste, paisti, paistos, paistikas ’nuotion tuhkassa t. uunissa kokonaisena kypsennetty nauris, lanttu t. peruna’, paistikka (EPohjanm) ’id.; koeleipä uunin lämpöä kokeiltaessa; ohut nostamaton leipä’, yhd. paistinpannu (Flor 1678), -uuni jne.
~ ink paistā ’paistaa’, paistua ’paistua’, paisse (g. paistīn) ’paiste; paisti’, paissikas ’paisti’, paissikkain id. | ka paistoa ’paistaa’, paistuo ’paistua; ahavoitua; rakastua, kiintyä’, paissuttoa ’saada rakastumaan (taikakeinoin)’, paisse ’paiste; paisti’, paissos ’paisto; paistos’, paissikas ’paistikas’, paissinpiiroa ’uunissa paistettu piirakka’ | ly paštada ’paistaa; loistaa’, paštuda ’paistua; rakastua (taikakeinojen avulla)’, paštuttada ’saada rakastumaan (taikakeinoin)’, pašt́ikaz ’(nauris)paistikas’ | ve paštta ’paistaa’, pašttakse̮ ’paistua’, paštuda id., pašt́ikaz ’(nauris)paistikas’ | va paissā(g) ’paistaa’, paise̮ (g. paissē̮) ’(päivän)paiste’, paissi ’paisti’ | vi paista ’loistaa, näkyä; (murt.) lämmittää, kypsentää’, paiste ’paiste, loiste, loimu’, (murt.) paistuma ’kypsyä; (Wied) tulla näkyviin’ | li paistə ’loistaa, paistaa, näkyä’
~ ink paistā ’paistaa’, paistua ’paistua’, paisse (g. paistīn) ’paiste; paisti’, paissikas ’paisti’, paissikkain id. | ka paistoa ’paistaa’, paistuo ’paistua; ahavoitua; rakastua, kiintyä’, paissuttoa ’saada rakastumaan (taikakeinoin)’, paisse ’paiste; paisti’, paissos ’paisto; paistos’, paissikas ’paistikas’, paissinpiiroa ’uunissa paistettu piirakka’ | ly paštada ’paistaa; loistaa’, paštuda ’paistua; rakastua (taikakeinojen avulla)’, paštuttada ’saada rakastumaan (taikakeinoin)’, pašt́ikaz ’(nauris)paistikas’ | ve paštta ’paistaa’, pašttakse̮ ’paistua’, paštuda id., pašt́ikaz ’(nauris)paistikas’ | va paissā(g) ’paistaa’, paise̮ (g. paissē̮) ’(päivän)paiste’, paissi ’paisti’ | vi paista ’loistaa, näkyä; (murt.) lämmittää, kypsentää’, paiste ’paiste, loiste, loimu’, (murt.) paistuma ’kypsyä; (Wied) tulla näkyviin’ | li paistə ’loistaa, paistaa, näkyä’
? < germ *bā-ja-, vrt. mys bā(j)en ’lämmittää, hautoa’, kys bæjen, ns bähen ’id., paahtaa, paistaa’; selitys perustuu oletukseen, että germ johdinaines on ksm:ssa korvattu omaperäisellä johtimella -ista-. Toisaalta huomattakoon ink paisse (g. paistīn) ’paise, turvotus’, paissettua ’turvota, ajettua’, paistuksis ’turvonneena’ | ve pašt́ikaz ’mustelma’ | va (Kukk) paisse ’paise’, paissettua ’ajettua’ | vi paiste ’turvotus’, paistetada ’ajettua, turvota’ | li pāistig ’kasvain; ajos’, paistə (prs. pāistab) ’paisua’, jotka tosin voivat olla varsin myöhäistä sekaantumaa, mutta osoittavat kuitenkin, että yhtymäkohtia on myös s.v. paisua main. sanoihin. — Aiemmin on esitetty vertailuja moniin etäsukukielten sanoihin, joista tähän yhteyteen kuuluvat ims lainoina lpN baiˈtet (U Pi Lu In Ko Kld T) ’paistaa, loistaa, kypsentää’ (< ksm) ja lpN baisˈtet (Lu) ’paistaa (pannussa)’ (< sm). Samaa germ alkuperää on myös paattua, ks. tätä.
Lähdekirjallisuus:
- Lindahl & Öhrling 1780 LL 307 (sm ~ lpR paitet)
- Ganander 1787 NFL 2 311 (sm ~ vi)
- Ahlqvist 1856 WotGr 142 (+ va)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 98 (+ ve)
- Budenz 1867 NyK 6 457, 463 (+ li)
- Setälä 1909–11 FUF 9 124 (lp baiˈtet < sm)
- Toivonen 1928 JuhlakQvigstad 302–03 (tähän kuulumattomista etäsukukielten sanoista)
- SKES 1958 461 (+ ka ly)
- Koivulehto 1981 PBB(T) 103 348 (< germ)
Etymologiadata:imsm:paista-/th