Etymologiadata:imsm:paattu-
Ulkoasu
(Ohjattu sivulta Etymologiadata:imsm:pa(a)ttu-)
*paattu-
Vastineet:
- Suomi: paa(t)tua
- Karjala: poa(t)tuo
- Vepsä: pattuda
- Vatja:
- Pohjoisviro: paatuma
- Eteläviro: paatuma
- Liivi:
mksm. *paattu- (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
paattua (Lönnr 1880; KaakkHäme Kymenl savmurt., paik. EPHäme kaakkmurt.) ’takertua kiinni (lumi t. savi työ- t. kulkuvälineeseen), pinttyä (ruoka astiaan) / haftenbleiben (Schnee od. Lehm am Werk- od. Fahrzeug), antrocknen (Speisen am Geschirr)’, jo Agr merk:ssä ’paatua’: »ne, iotca paattunuet ouat ia eijuet tadho palata paranoxen cautta», paattaa (lumi sukset t. reen jalakset; savmurt.)
~ ka poattuo ’takertua (lumi suksiin)’ | ve pattuda ’turvota (puuesine vedessä)’ | va (Kukk) pāttua ’hyytyä (veri)’ | vi paatuda ’kuivua, kovettua, paisua’, paadutada ’kovettaa (esim. sade maan); takerruttaa’
~ ka poattuo ’takertua (lumi suksiin)’ | ve pattuda ’turvota (puuesine vedessä)’ | va (Kukk) pāttua ’hyytyä (veri)’ | vi paatuda ’kuivua, kovettua, paisua’, paadutada ’kovettaa (esim. sade maan); takerruttaa’
? < germ *bā-ja-, vrt. mys bā(j)en ’lämmittää, hautoa’, kys bæjen, ns bähen ’id., paahtaa, paistaa’ (lainaoriginaalin kausatiivijohdinta vastaa omap. johdin -tta-); samaa alkuperää on myös paatua ’kovettua jne.’, paataa ’takertua suksen pohjaan (lumi)’, kun taas merkitykseltään läheinen paahtaa — ainakin jos sen ensi tavun pitkä vokaali on sekundaari — lienee muuta alkuperää, joskin näihin sekoittunut. Vrt. myös paistaa; merk:n osalta puuttua1.
Lähdekirjallisuus:
- Kettunen 1921 EKirj 15:1 396 (sm ~ vi)
- SKES 1958 453 (+ ka va; sanojen paatua ja paattua äänt. suhde epäselvä)
- Koivulehto 1981 PBB(T) 103 348, 357–58 (< germ)
Etymologiadata:imsm:paattu-/th