Siirry sisältöön

Etymologiadata:imsm:pahta-

Sanatista

*pahta-

Vastineet:

mksm. *pahta- (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

paahtaa (Gan 1787; yl. paitsi VarsSm), rinn. (länsimurt.) pahtaaruskistaa, grillata; kuumentaa suksia t. reen jalaksia; porottaa (aurinko); kivistää; paasata, puhua, kärttää; rehkiä, tehdä intensiivisesti / rösten, grillen, bräunen; Skier od. Schlittenkufen erhitzen; brennen (Sonne); schmerzen; (unaufhörlich) reden; schuften, etw. intensiv tun’, johd. pa(a)htuakuumentua, palaa pohjaan’, pa(a)hdekuumuus
~ ink pāhtuapalaa pohjaan, paahtua’, pāhutadapaahtaa’ | ka poahtoapaahtaa’, poahtuopaahtua, kuivettua’, poahepäivän paahde; kova tuuli’, poahuttoakuivettaa (pouta viljan)’ | ly puahtadapaahtaa, polttaa’ | va (Tsv) pāhtuapalaa pohjaan; hyytyä (veri)’ | vi murt. pahtudakiehua’, pahutadaryöpätä, keittää’ (vrt. myös vi murt. pahtripitys’) | li pāʾtəpaahtaa (papuja, herneitä)’ (vrt. myös pɔ̄ʾkstə id.). Sm t. ka > lpKo pȧ´htedpaahtaa’.
Ilm. alk. samaa sanuetta ovat myös s.v. pahtuakovettua, takertua’ mainitut sanat, kun taas suhde samaa merkitseviin sanoihin paatua ja paattua on hämärä. — Mikäli kyseessä on vanha kausat. johdos *paš-ta-, sen kantavartalon vastineita saattavat olla votj pi̮ž-paistaa’, syrj pe̮ž-paahtaa; kypsyä’; toisenlaiseen morfologiseen analyysiin (*pā-hta-) perustuvasta vaihtoehtoisesta selityksestä ks. s.v. paattua.
Lähdekirjallisuus:
  • Wichmann 1901 WotjChr 95 (sm ~ votj syrj)
  • Kettunen 1938 LivW 307 (+ vi li; li pɔ̄ʾkstə osaksi ? < latv pākstēt ’tehdä palkoja’)
  • Saareste 1953 Suomi 106:3 23 (sm paahtaa ’puhua’ ~ vi paht ’ripitys’)
  • SKES 1958 446 (+ ka ly)
  • Koivulehto 1981 PBB(T) 103 355–58 (sm paahtaa, paat(t)aa < germ *bā(ja)- ’lämmittää’)
  • T. Itkonen Vir 1987 171 (sm paahta- < mksm *pahta-)
  • UEW 1988 725 (~ votj syrj)

Etymologiadata:imsm:pahta-/th

EVE:n sana-artikkeli

EVE:paahtaa

Etymologiadata talk:imsm:pahta-