Etymologiadata:imsm:kärci-
*kärci-
Vastineet:
- Suomi: kärsiä
- Karjala: kärsie
- Vepsä: kärzida
- Vatja: tšärsiä
- Pohjoisviro: kärsima
- Eteläviro: kärśmä
- Liivi:
mksm. *kärci- < kksm. *kärti- < vksm. *kärtǝ-j- (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
kärsiä (Agr; yl.) ’tuntea kipua, puutetta; sietää, kestää, (kaakkmurt.) viihtyä (lapsi) / (er)leiden, ertragen’, kärsittää (kaakkmurt.) ’tyynnyttää lasta; (myös paik. EPohjanm) tehdä kylläiseksi; kyllöittää, rasittaa (vahva ruoka)’, kärsimys, kärsimätön, kärsivällinen
~ ink kärsiä, kǟrsiä ’kärsiä’ | ka kärsie ’kärsiä, sietää; (lapsesta) viihtyä, olla tyytyväinen’, kärsitteä, kärsytteä ’tyynnyttää, rauhoittaa (lasta)’, kärsimätöin | ve käŕźida ’kärsiä, sietää’ | va tšärsiä id. | vi kärsida ’malttaa, sietää’, kärsitu ’kärsimätön’
~ ink kärsiä, kǟrsiä ’kärsiä’ | ka kärsie ’kärsiä, sietää; (lapsesta) viihtyä, olla tyytyväinen’, kärsitteä, kärsytteä ’tyynnyttää, rauhoittaa (lasta)’, kärsimätöin | ve käŕźida ’kärsiä, sietää’ | va tšärsiä id. | vi kärsida ’malttaa, sietää’, kärsitu ’kärsimätön’
= lp gierˈdât ’kärsiä, kestää’ | mdE kiŕd́ems, M kiŕd́əms ’pitää; kestää; kärsiä, sietää; hallita’ | tšerL kerδäm, I kertam ’voida, jaksaa’. — Tähän yhteyteen liitetyt vog (Munk) kart ’hyytynyt veri’, (? <) ostjE kä̆rət- ’jäykistyä’ ovat muuta alkuperää (< syrj gi̮rd ’valunut, hyytynyt veri’).
Lähdekirjallisuus:
- Lindahl & Öhrling 1780 LL 144 (sm ~ lp)
- Ganander 1786 NFL 1 373a (+ vi)
- Castrén 1845 EGTsch 63 (+ tšer)
- Lindström Suomi 1852 52 (+ mdE)
- Ahlqvist 1856 WotGr 132 (+ va)
- Ahlqvist 1861 MMdGr 157 (+ mdM)
- Setälä 1890–91 ÄH 127 (+ ka)
- Kettunen 1922 LVeHA 1 79 (+ ve)
- Mark Vir 1928 188 (+ vog ostj)
- Posti 1953–54 FUF 31 49
- Toivonen 1956 FUF 32 32 (vog ostj < syrj)
- SKES 1958 262
- Hakulinen 1969 SSK 92 (sm kärsiä merk:ssä ’sietää, kestää’ käännöslainaa)
- Koivulehto Vir 1971 386 (ims md tšer < germ *χarđia- ’kovettaa; kestää, sietää’)
- EEW 1982–83 1143
- Häkkinen 1987 ES 134
- UEW 1988 652–53
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Castrén 1845: 63 | = ma керташ, -ам 'voida, kyetä, osata, jaksaa' | |||||
| SKES 1958: s.v. kärsiä | = saaE gïertedh 'sietää, kärsiä', L gierddat, P gierdat 'kärsiä, kestää; sietää, suvaita', I kierˈdâđ, Ko ǩiõrddâd 'kärsiä', ers кирдемс 'kestää, pitää, säilyttää', mkš kiŕd́əms 'pitää, kestää; pidätellä, estää', ma | |||||
| UEW 1988: s.v. kärte- | + | Tarkennus: = saa md ma < *kärte- | Marissa merkitys muuttunut |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Koivulehto 1971 Vir: 386 | + | + | + | = saaL gierddat, ers кирдемс 'kestää, pitää, säilyttää', ma керташ, -ам 'voida, kyetä, osata, jaksaa' ← kge *harđian > mru härþa 'kovettaa; kärsiä, kestää', vuru härda 'pitää kiinni, pysyä lujana, kestää; kärsiä' | ||
| Koivulehto 1971 NPhM: 606 | + | + | Tarkennus: = saa md ma ← kge joko *harđian (> mru vuru, mysa herten 'kovattaa; vastustaa; kestää, pysyä’) t. *harđēn (> mysa hartēn 'kestää, pysyä') | |||
| Koivulehto 1974 Vir: 118–19 | + | Puolesta | Myös kerta md ja ma vastineineen voi olla ← ge | |||
| Koivulehto 1979 FS Fromm: 142, 149 | + | Puolesta | Myös varsi ma vastineineen voi olla ← ge | |||
| Ritter 1993: 71 | - | - | - | Vastaan | Lähtömuodosta useita vaihtoehtoisia rekonstruktioita [ks. tarkemmin]. Msk herða merkitsee vain 'kovettaa, vahvistaa', merkitys 'kestää' rajoittuu muinaisruotsiin. Mysa hartēn myöhäistä johdostyyppiä [ks. tarkemmin] | |
| LägLoS 1996: s.v. kärsiä | + | Tarkennus: = saaP gierdat 'kärsiä, kestää; sietää, suvaita', md ma ← kge joko *χarđ(w)ijan- (> ksk *hardijan > msk herða 'kovettaa, vahvistaa; ahdistaa', mru, go ga-hardjan 'kovettaa', mysa herten) t. *χarđ(w)ēn- (> ksk *hardēn, mysa hartēn) | ||||
| Aikio 2006 SUSA: 10 | + | Tarkennus: = saaP < ksaa *kiertë- < esisaa *kärti- ← kge *hardja- (> ru härda 'karkaista, kovettaa; karaista, vahvistaa') | Vanhimmat ge lainat ovat kokeneet kaikki ksaa äänteenmuutokset | |||
| Saarikivi 2022 FS Laakso: 390 | + | Puolesta | Ensi tavussa kge *a → ksm *ä sanoissa häpeä ja kärsiä sekä nimessä Äkräs |