Etymologiadata:imsm:turkkada-

*turkkada-

Vastineet:

• Suomi: turkata
• Karjala:
• Vepsä:
• Vatja:
• Pohjoisviro: turkama
• Eteläviro: ?
• Liivi:

mksm. *turkkada- (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

tyrkätä (JuslLis; laajalti murt.) ’tönäistä, sysätä; tuikata, pistää nopeasti / stoßen, schubsen; schnell stechen bzw. stecken’, tyrkkiä, rinn. (paik. Häme ja ymp.) turkata ’sysätä, tuikata, pistää’, turkkia ’tyrkkiä, survaista’; tähän ilm. myös tyrkyttää ’tarjota itsepäisesti; kurottaa turpaansa (eläin; Jusl 1745)’
~ ka tyrkytteä ’tykyttää (suoni esim. ajoksessa)’ | vi murt. turgata (prs. turkan) ’survaista, pistää’.

Todennäk. deskr. sanoja, vrt. tykyttää, tökätä, törkätä (sekä työntää) ja toisaalta survoa.

Lähdekirjallisuus:

• VW 1 1874 132 (sm turkkaan, tyrkkään ~ vi torkan)
• Anderson 1893 Wandl 177–78 (sm tyrkätä, tyrkyttää ~ vi türk ’ravi’, türka-, türgütä- ’ravata’ ym.)
• SKES 1975 1456–57 (s.v. tyrkyttää), 1457 (sm tyrkätä (? >) ka, turkata ~ vi, deskr.; tähän mahd. myös tyrkyttää)

[tyrkätä Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:turkata