Etymologiadata:imsm:tööntä-

*tööntä-

Vastineet:

• Suomi: työntää
• Karjala: työnteä
• Vepsä: töntta
• Vatja:
• Pohjoisviro:
• Eteläviro: tüünämä
• Liivi:

mksm. *tööntä- < vksm. *? (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

työntää (Salamnius 1690; laajalti murt.) ’stoßen, drücken, schieben’, murt. (LounSm EPohjanm, paik. Häme ja ymp.) myös (sekundaaristi) ’tehdä työtä’, johd. työntyä, työnnellä, työntö (yhd. kuulantyöntö)
~ ink tȫntǟ (? < sm) ’työntää’ | ka työnteä ’työntää, lykätä; heittää; purskauttaa (suustaan)’, työnnytteä ’saattaa liikkeelle; panna alulle; lähettää, häätää pois’ | ly t́üöttä (prs. t́üöndän) ’lähettää, työntää’, t́üöndüdä ’lähteä liikkeelle; ryhtyä; ruveta kasvamaan’, t́üöndüttädä ’lähettää, saattaa, toimittaa matkaan; työntää, lykätä’ | veP t́öntta ’lähettää’, K t́önduda ’lähteä (liikkeelle, matkaan); ruveta kasvamaan; alkaa’ | ? viE tüünata ’tönäistä, tyrkätä kyynärpäällä’

? = votj tujni̮ ’pistää, työntää sisään’ | syrj tojni̮ ’survoa, rouhia; sysätä, työntää’ (näidenkin kuuluminen seur. ugr kielten sanojen yhteyteen epävarmaa) | vogE täw-, I täγ-, L tǟγ-, P taγ- ’pistää, työntää, tunkea’ | ostjI töki- ’tukkia, tiivistää (venettä, seinää)’, tökən-, P tekən-, tokən- ’täyttyä, tulla täyteen’ | unk tűz ’kiinnittää, naulata; pistää, polttaa (aurinko)’, tövik (vanh.) ’työntyä sisään’, tövis ’piikki’. — Ims työntää (samoin kuin unk tűz), mikäli se kuuluu näiden yhteyteen, olisi siis johd. v.-vartalosta *tekᴈ-, joka lienee deskr. alkuperää, vrt. myös tökätä, tukkia.

Lähdekirjallisuus:

• Paasonen 1911–12 NyK 41 378 (sm ~ unk)
• Setälä 1919 TS 10 949 (+ ve)
• Saareste 1924 LVEM 276 (+ ka, vi murt.)
• Liimola Vir 1937 166 (+ vog)
• Uotila 1938 SyrjChr 161 (+ votj syrj)
• Sal 1970 MNy 66 99 (+ ostj)
• Nirvi 1971 InkS 619 (ink ? < sm)
• SKES 1975 1470–71 (+ ly; ei ostj; voi myös kuulua työ sanan johdoksiin)
• TESz 3 1976 977, 1017
• MSzFE 1978 649–50
• Honti 1980 ALH 30 189–90 (sm ~ vog ostj unk, ei ~ työ)
• T. Itkonen Vir 1983 220 (uusi omap. perusvartalo)
• UEW 1988 520 (sm ~ ? votj ? syrj vog ostj unk)
• EWUng 1995 1548 (samoin)

[työntää Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:työntää

Keskustelu

työntää ← tyvi?

Lisäsin nyt yleistajuista sivua työntää tehdessäni ehdotuksen, että verbi voisi olla johdos tyvi-sanasta. Merkitysyhteytenä olisi ennen kaikkea tyvi-kantaiset 'luokse, lähelle' -merkityksiset adverbit, kuten suomen tykö (< *tüγö < *tüvek), jollaisia on etäsukukielissäkin. "Tyventäminen" olisi siis ollut lähemmäs jotakin liikuttamista. Tämäkään selitys ei ole äänteellisesti aivan säännöllinen, koska *üve-äännejakson supistuessa ei tavallisesti ole tuloksena ollut öö vaan üü, kuten sanassa tyyni < tyveni. Eteläviron tüünämä voisi kuitenkin edustaa tällaisen kehityksen säännöllistä jatkoa (sanassa on öö:n kanssa vaihtelematon üü). – Saapi kommentoida, ja muokata tai tarvittaessa poistaa yleistajuiselta sivulta, jos vaikuttaa liian haetulta selitykseltä. --Juha Kuokkala (keskustelu) 7. marraskuuta 2021 kello 01.40 (EET)

Ei mahdotonta, luulen että tähän liittyviä ehdotuksia saattaisi olla löydettävissä vanhemmasta tutkimushistoriasta. Muutoin kuin vepsän / lyydin osalta voisi periaatteessa pitää muuten mahdollisena sekundääriäkin supistumavokaalia asusta *tüγöntä- ← *tükö. Tosin myös itse tykö muunnelmineen näyttää turhan suppealevikkiseltä (käsittääkseni ainoastaan länsisuomalainen). --J. Pystynen (lähetä viesti) 10. marraskuuta 2021 kello 15.50 (EET)

Johdosetymologia työntä- < tyve-ntä- näkyy mainitun jo Janne Saarikiven alkukirjoituksessa U-M Forsbergin juhlakirjaan (2020, SUST 275 s. 24); tästä se varmaan on jäänyt omaan mieleenikin kummittelemaan. Saarikivi mainitsee tämän paralleelina hyöntä- ← hyvä -johdosetymologialle viitaten Koivulehdon artikkeliin (2009, SUSA 92), mutta Koivulehdolla ei mainintaa työntää-verbistä ole. --Juha Kuokkala (keskustelu) 5. joulukuuta 2023 kello 00.46 (EET)

Ehdotetut etävastineet

Ugrilaiskielistä ehdotetut vartalovastineet ovat tarkemmin katsoen siinä määrin ongelmallisia, että niiden käsittelyä yleistajuiselta sivulta voisi ehkä vähän siivota. Ensinnäkin keskuskonsonantin olisi pitänyt esikantasuomessa omituisesti heiketä (*k > *γ tms.) ims. asuun pääsemiseksi. Toiseksi SSA:n ugrilainen verbirekonstruktio *tekᴈ- on vokaaliltaan outo; Sammallahti 1988:n perusteella hantin ja mansin sanat palautuvat ural. vokaalistoon *i–ə. Ehdetetut permiläiskielten vastineet taas näyttäisivät viittaavan kantauralin vokaaliyhdistelmään *a–a tai *e–ə. Vähän vaikea näitä mitään on keskenään yhdistää, vaikka periaatteessa voisi ajatella jotain *tiγə- > *tiwə- > *tüü- -tyyppistä kehitystä, joka edustuisi sellaisenaan eteläviron tüünämä-verbissä. --Juha Kuokkala (keskustelu) 8. marraskuuta 2021 kello 03.23 (EET)

Ongelmia on tosiaan muissakin kielihaaroissa. Ihan varma en ole jo siitäkään, miksi unkarissa on tű- eikä odotettava **tő- (tämän mukainen töv- kyllä löytyy johdoksesta tövis 'piikki' ja vanhoista kielenmuistomerkeistä). Hankalampi on hantin vartalo *tä̆k- (= Steinitz–Honti–Sammallahti *tök-), joka nähdäkseni oikeastaan edellyttäisi aiempaa geminaattaa, siis esim. ? *tikkV-, jolloin se tuskin voi olla muiden sanojen suora vastine. Todettujen hantin johdosten merkitykset 'täyttää', 'täyttyä' ym. tuntuvat viittavan tämän välittömän vartalon olleenkin adjektiivi 'täysi'. Voisin jopa epäillä, että nämä kuuluvatkin pikemmin juuri täysi-sanueeseen jonkinlaisen epäsäännöllisen lyhentymisen kautta, siis *täwdə-kkä >> *täwkkä > *tä̆k tjsp. (Merkityssyistä UEW:n mainitsemaa vanhaa rinnastusta suomen tykyttää-verbiin rinnakkaisjohdoksineen ja lähisukuvastineineen sen sijaan tuskin kannattaa rehabilisoida.) Tällöin mansin ja unkarin sanojen taustalle voisi sitten rekonstruoida myös jo kantauralin *-x-:n. Mutta tosiaan vokaalistoltaan luultavimmasta asusta *tixə- ei silti pääsisi itämerensuomen asuun *töö- tai sen puoleen permin asuun *toj- ilman ad hoc -kehityksiä. --J. Pystynen (lähetä viesti) 10. marraskuuta 2021 kello 16.34 (EET)

Uusi huomio: kun unkarin tövik kerran on 'mennä sisään, syvälle', niin tämä ehkä kannattaisi liittää pikemmin kokonaan toiseen sanueeseen eli < kur. *tiwä (imsm. > *cüvä > syvä). Vastaava merkityskehitys siis kuin mitä on esitetty verbille syöstä, jota nämä muut aiheeseen liittyvät sanat ovat varmaan edesauttaneet. Alempana mainitsemani tövis:in, tű:n lainaetymologioiden mahdollisuuden jälkeen unkariin siis ei jää välttämättä enää yhtään sanaa jota pitäisi pitää tähän liittyvänä. --J. Pystynen (lähetä viesti) 30. kesäkuuta 2022 kello 14.03 (EEST)

Indoeuroopan √(s)teig-

Tuli mieleen noita *tik-tyypin asuja pyöritellessä tikata ← ru. sticka, joka tulee jo kantaindoeuroopan verbijuuresta √(s)teig- 'olla terävä, pistää'. Tästä lainautuminen, kai suunnilleen kantaindoiranin vaiheessa (myöhemmässä iranissa on vain merkitykseltään huonommin sopivat *staiǰ- 'taistella', *tiǰ- 'olla terävä') voisi sopia paremmaksi selitykseksi joillekin vastineille. Päällimmäisenä ehkä unkarin tű (? täysasteinen: < *tīγ < *tejg-) ja tövis. --J. Pystynen (lähetä viesti) 30. kesäkuuta 2022 kello 13.31 (EEST)