Etymologiadata:imsm:survo-

*survo-

Vastineet:

• Suomi: survoa
• Karjala: survuo
• Vepsä: surda
• Vatja: survoa
• Pohjoisviro: suruma
• Eteläviro: surbma
• Liivi: su’rrõ

mksm. *survo- < kksm. *surwo- < vksm. *śurwa-w- (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

survoa (Agr; yl.) ’(zer)stampfen, (zer)stoßen’, johd. survin, survoin (Schr 1637), survaista, survos, ks. erikseen surviainen
~ ink survoa ’survoa’ | ka survuo ’survoa, murskata, jauhaa, hienontaa; sotkea, painella (pyykkiä); rusentaa; tupata, tunkea; lennellä ylös alas, tanssia (sääsket)’ | ly survoda | ve surda (prs. survon) | va survoa ’survoa’ | vi suruda ’painaa, puristaa, likistää; lennellä, parveilla (sääsket)’, surve ’paine, paino, puristus, painostus’ | li suʾrrə (prs. surūb) ’survoa (rikki), rusentaa, murentaa, rouhia’

= tšerL šə̑rem, I šurem ’survoa, sotkea, kurikoida pyykkiä; pistää, tökätä’ | unk szúr ’pistää’.

Lähdekirjallisuus:

• Ganander 1787 NFL 3 89 (sm ~ vi)
• Ahlqvist 1856 WotGr 153 (+ va)
• Ahlqvist 1859 Anteckn 106 (+ ve)
• VW 1 1874 187 (+ li tšer unk)
• Genetz 1877 KL 15 (~ ka sürvätä ’survaista’)
• Setälä 1902–03 FUF 2 251 (sm ~ tšer unk)
• Paasonen 1903 s-laute 135–36
• Saareste 1924 LVEM 230 (+ ka survuo)
• SKES 1969 1128–29 (+ ly; ~ tšer ? unk), 1149 (sm syrväistä ~ ka; liittyvät survoa v:iin)
• TESz 3 1976 805
• FUV2 1977 130
• MSzFE 1978 602
• UEW 1988 491
• EWUng 1995 1491
• Koponen 1998 SUST 230 73 (survoa alk. samaa pesyettä kuin suru ’siru’ ja surma ja surkea).

[survoa Álgu-tietokannassa]

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Uralilainen

Lähde, s.	M	S	E	L	Väite	Argumentit
VW 1874: 187					= ma шураш: -ем 'survoa, hakata, hienontaa; pistää, tuikata', unk szúr 'pistää, tuikata'
UEW 1988: s.v. śurwa-					Tarkennus: = ma unk < ksgr *śurwa-

EVE:n sana-artikkeli

EVE:survoa