|-
| Liukkonen 1999: 68–9
| || + || ||
| Puolesta
| Juomien nimistä balttilaisperäisiä ovat kalja, olut, maito ja piimä
Seemiläisperäinen
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Viitso 1994: 107–109
|
+ |
+ |
|
|
← seem *ḥalíju 'makea', vrt. syyrian ḥaljā 'puolikäynyt viini'
|
Sananalkuinen spirantti substituoitu k:lla myös vanhoissa germ ja ieur lainoissa. Sugr-seem yhteydet liittyneet meripihkakauppaan.
|
Indoeurooppalaisperäinen
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Kallio 1998 SJ: 87–92
|
+ |
+ |
|
|
← esibaltt/esigerm *h2al-u- (joko ⇐ *kali ← *h2al-u-, vrt. lt alùs, tai ⇐ *kaleta ← *h2al-u-t-, vrt. engl. ale, tai *kal(e)ja ← *h2al-ew-yo, vrt. ven oluj)
|
Varhaisissa lainoissa jälkitavun labiaalivokaalit on substituoitu illabiaalivokaaleilla; tuntematon puolivokaaliyhtymä wj olisi lainattaessa yksinkertaistettu j:ksi ja fonotaktisesti uniikki *kaleja kanoniseksi kaksitavuiseksi vartaloksi. Kalja on saatu jo ennen maanviljelyskulttuurin leviämistä ensin ehkä mesijuoman nimeksi, olut on myöhemmin kehittyneemmän tekniikan myötä saatu laina.
|
| Koivulehto 2006 FS Carpelan: 160
|
|
+ |
|
|
Puolesta (← ieLu)
|
Luoteisindoeurooppalaisten lainasanain joukossa keskeistä maataviljelevän kulttuurin sanastoa ovat kaski, kesä, kalja, kyrsä, lehti (karjanrehuna!), pohtaa, porsas, tahdas ja *śora 'hirssi', ehkä myös jyvä, vehnä ja sika
|
