Etymologiadata:imsm:hüvä
*hüvä
Vastineet:
mksm. *hüvä < kksm. *šüwä < vksm. *šüwä (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
hyvä (Agr; yl.) ’gut’, hyvin, hyvittää, hyväksyä, hyväillä; hyvyys, (uud.) hyve; hyväkäs ’mokoma’, hyvästi, (jää)hyväiset
~ ink hüvä ’hyvä’, hüvvöittǟ ’hyvittää’, hüvvǖs ’hyvyys; omaisuus, tavarat’, hüväst ’hyvästi!’ | ka hyvä ’hyvä; onnellinen, tyytyväinen, miellyttävä; kaunis; runsas, sievoinen’, hyväillä ’hyvitellä, lohdutella; pitää hyvänä’, hyvitteä ’hyvittää, palkita, auttaa, lohduttaa’, hyvys ’hyvyys; hyöty; omaisuus’, hyvästi ’hyvin; (uud.) hyvästi!’ | ly hüvä ’hyvä’, hüvüz ’hyvyys, hyvä, hyöty’, hüväštš ’hyvin’ | ve hüvä ’hyvä’, hüvüz, h́üvüź ’hyvyys; varat, omaisuus’ | va üvä ’hyvä’, üvǖz ’hyvyys’ | vi hea, murt. hää ’hyvä’, hästi ’hyvin’ | li je̮vā ’hyvä; oikea’, je̮vīst ’hyvin’ (ksm *šüvä > lpKld šuvvă (T) ’hyvä’, Pi šuvies, Lu sjuvēs ’halukas’)
~ ink hüvä ’hyvä’, hüvvöittǟ ’hyvittää’, hüvvǖs ’hyvyys; omaisuus, tavarat’, hüväst ’hyvästi!’ | ka hyvä ’hyvä; onnellinen, tyytyväinen, miellyttävä; kaunis; runsas, sievoinen’, hyväillä ’hyvitellä, lohdutella; pitää hyvänä’, hyvitteä ’hyvittää, palkita, auttaa, lohduttaa’, hyvys ’hyvyys; hyöty; omaisuus’, hyvästi ’hyvin; (uud.) hyvästi!’ | ly hüvä ’hyvä’, hüvüz ’hyvyys, hyvä, hyöty’, hüväštš ’hyvin’ | ve hüvä ’hyvä’, hüvüz, h́üvüź ’hyvyys; varat, omaisuus’ | va üvä ’hyvä’, üvǖz ’hyvyys’ | vi hea, murt. hää ’hyvä’, hästi ’hyvin’ | li je̮vā ’hyvä; oikea’, je̮vīst ’hyvin’ (ksm *šüvä > lpKld šuvvă (T) ’hyvä’, Pi šuvies, Lu sjuvēs ’halukas’)
= ? lp sâvvet ’parantua (esim. haava)’ | mdE tšiv ’hyvä, kelvollinen’, M tšiva(ń) ’vieraanvarainen’ | ? tšer šu ’terve’, šu li ’tervetuloa’ | ? votj šońer ’suora, oikea, tosi, rehellinen, tarkka, sopiva’ | ? syrj šań ’hyvä’ | unk ig-: igen ’kyllä; sangen’ (perm ja unk sanat edellyttävät lähtömuotoa *šᴈŋᴈ, joka sm (ositt. myös md) kannalta olisi mahdollinen; lp sana viittaa sanansisäiseen *v-äänteeseen).
Lähdekirjallisuus:
- Wexionius 1650 Epitome 3:10 (sm ~ vi heh)
- Ganander 1786 NFL 1 220 (sm ~ vi hüwä, hä, hea)
- Sjögren 1830 GS 1 564 (+ va)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 85 (+ ve)
- Wiedemann 1871 MP 7:17:2 100 (+ li)
- Wichmann 1901 WotjChr 108 (+ votj syrj)
- T. I. Itkonen 1918 SUSA 32:3 49 (+ lpKld T; lpN hivve ’hyvä’ < sm)
- Ravila Vir 1932 374 (+ md)
- Toivonen 1936 NyK 50 454 (+ unk; lpKld T < ksm)
- E. Itkonen 1949–51 FUF 30 39 (sm ~ md; ? ~ votj syrj)
- SKES 1955 94 (sm ~ tšer)
- FUV 1955 82
- MSzFE 1971 316
- Häkkinen 1987 ES 58
- UEW 1988 499 (sm ~ md; ? ~ lp votj syrj unk)
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Wichmann 1901: 108 | = ko udm [muut rinnastukset ks. SSA:n viitteet] | |||||
| Koivulehto 2009 SUSA: 85–87 | - | Tarkennus | Rekonstruktio *šeŋä ei mahdollinen mordvan eikä saamen osalta; muut SSA:ssa mainitut etäsukukielten vastineet hylättävä. Imsm sanan vastineita saa savvit ’parantaa; parantua, arpeutua’, mdE tšiv ’hyvä, kelvollinen’, M tšiva ’vieraanvarainen’, joiden äänteellinen epäsäännöllisyys voi selittyä lainasuhteilla (saame lainaa itämerensuomesta?). |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Koivulehto 2009 SUSA: 85–87 | imsm ? = saa savvit ’parantaa; parantua, arpeutua’, mdE tšiv ’hyvä, kelvollinen’, M tšiva ’vieraanvarainen’ ← kir *tsiwa- [vrt. mint śiva- ’suopea, hyväntahtoinen, ystävällinen, rakas’] | Kantairanin originaali voidaan rekonstruoida indorajan perusteella. Imsm-mordvalaisen rinnastuksen epäsäännöllisyydet voivat johtua lainasuhteista. | ||||
| Holopainen 2019: 260–262 | - | Vastaan | Imsm, saa ja md sanoja on mahdotonta johtaa samasta kantamuodosta (mordva viittaa asuun *čewä, imsm ja saa asuun *šiwä tai *šüwä, mikä asettaa perintösanan ja sen lainautumisen kyseenalaiseksi. Myös iranilaisen originaalin hypoteettinen luonne tekee etymologian epävarmaksi. | |||
| Pystynen 2020 FUF: 79 | + | Tarkennus: = saa, ? ← keski-ir. *siwa- | Äännesubstituutio *s → *š olisi katsottavissa ir. suppean vokaalin etiseksi, mille voitaisiin myös esittää rinnakkaistapauksena *hukta |