Etymologiadata:imsm:hüvä

Sanatista

*hüvä

Vastineet:

mksm. *hüvä < kksm. *šüwä < vksm. *šüwä (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

hyvä (Agr; yl.) ’gut’, hyvin, hyvittää, hyväksyä, hyväillä; hyvyys, (uud.) hyve; hyväkäsmokoma’, hyvästi, (jää)hyväiset
~ ink hüvähyvä’, hüvvöittǟhyvittää’, hüvvǖshyvyys; omaisuus, tavarat’, hüvästhyvästi!’ | ka hyvähyvä; onnellinen, tyytyväinen, miellyttävä; kaunis; runsas, sievoinen’, hyväillähyvitellä, lohdutella; pitää hyvänä’, hyvitteähyvittää, palkita, auttaa, lohduttaa’, hyvyshyvyys; hyöty; omaisuus’, hyvästihyvin; (uud.) hyvästi!’ | ly hüvähyvä’, hüvüzhyvyys, hyvä, hyöty’, hüväštšhyvin’ | ve hüvähyvä’, hüvüz, h́üvüźhyvyys; varat, omaisuus’ | va üvähyvä’, üvǖzhyvyys’ | vi hea, murt. häähyvä’, hästihyvin’ | li je̮vāhyvä; oikea’, je̮vīsthyvin’ (ksm *šüvä > lpKld šuvvă (T) ’hyvä’, Pi šuvies, Lu sjuvēshalukas’)
=  ? lp sâvvetparantua (esim. haava)’ | mdE tšivhyvä, kelvollinen’, M tšiva(ń)vieraanvarainen’ | ? tšer šuterve’, šu litervetuloa’ | ? votj šońersuora, oikea, tosi, rehellinen, tarkka, sopiva’ | ? syrj šańhyvä’ | unk ig-: igenkyllä; sangen’ (perm ja unk sanat edellyttävät lähtömuotoa *šᴈŋᴈ, joka sm (ositt. myös md) kannalta olisi mahdollinen; lp sana viittaa sanansisäiseen *v-äänteeseen).
Lähdekirjallisuus:
  • Wexionius 1650 Epitome 3:10 (sm ~ vi heh)
  • Ganander 1786 NFL 1 220 (sm ~ vi hüwä, , hea)
  • Sjögren 1830 GS 1 564 (+ va)
  • Ahlqvist 1859 Anteckn 85 (+ ve)
  • Wiedemann 1871 MP 7:17:2 100 (+ li)
  • Wichmann 1901 WotjChr 108 (+ votj syrj)
  • T. I. Itkonen 1918 SUSA 32:3 49 (+ lpKld T; lpN hivvehyvä’ < sm)
  • Ravila Vir 1932 374 (+ md)
  • Toivonen 1936 NyK 50 454 (+ unk; lpKld T < ksm)
  • E. Itkonen 1949–51 FUF 30 39 (sm ~ md; ? ~ votj syrj)
  • SKES 1955 94 (sm ~ tšer)
  • FUV 1955 82
  • MSzFE 1971 316
  • Häkkinen 1987 ES 58
  • UEW 1988 499 (sm ~ md; ? ~ lp votj syrj unk)

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Uralilainen
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Wichmann 1901: 108 = udm шонер 'suora; oikea, virheetön, tarkka; rehellinen, oikeudenmukainen', ko шань 'ystävällinen, sydämellinen, mukava, rakastettava'
Toivonen 1936 NyK: 454 x - = ers murt. čiv 'hyvä, kunnollinen; komea, ylellinen', mkš murt. čiva 'hyvä, kunnollinen; vieraanvarainen', pe, unk ig[en] 'niin, joo, kyllä; sangen, hyvin' < ksgr *šᴕ̈ŋ́ᴕ̈
SKES 1955: s.v. hyvä = ?saa[E] sivvedh, [L] savvet '(haavasta) parata', P savvit '(lääkkeestä) parantaa (t. haava)', md, ?maM шу 'terveys; terve', ?pe, unk ? < ksgr *šeŋ́ä
Bereczki 1972 NyK: 455 - Tarkennus: ≠ ma ma ← tšuv [ks. tarkemmin]
Grünthal 1992 Vir: 230–1 x Vastaan (puoltoargumentein) kaikki sanat voi palauttaa *š-alkuisiksi; ims–saa edustus viittaa *ü:hün, jota pe kielissä vastaisi ; pe ja unk muodot edellyttävät *-ŋ-ää, saamen *-w-tä, ellei tämä ← ksm; ma ← tšuv [ks. tarkemmin]
Koivulehto 2009 SUSA: 85–87 - Vastaan esimd *-ŋ- > md -j- [eikä -v-]
Länsiuralilainen
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Ravila 1932 Vir: 374 (Paasonen) = ers murt. čiv 'hyvä, kunnollinen; komea, ylellinen', mkš murt. čiva 'hyvä, kunnollinen; vieraanvarainen'
Grünthal 1992 Vir: 230–1 x + = ?saaP savvit '(lääkkeestä) parantaa (t. haava)', md ims ü:tä ja i:tä vastaa yleensä md e, mutta i on myös sanojen myydä ja ikä vastineissa; mkš -a voi olla < *-ä
Koivulehto 2009 SUSA: 85–7 x Vastaan (puoltoargumentein) esimd *-ü- > md -e- [eikä -i-]; jos ksm *hüvä < *šewä, sopisi md vastine, mutta saa sana tulisi selittää varhaiseksi ksm lainaksi
Holopainen 2019: 260–2 x Vastaan (puoltoargumentein) mordva viittaa asuun *čewä, ellei mkš ← ers < *šewä, imsm ja saa asuun *šiwä t. *šüwä
Arjalaisperäinen
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Koivulehto 2009 SUSA: 85–87 + + 0 = saaP savvit '(lääkkeestä) parantaa (t. haava)' ← vksm *šiwä < *čiwä ← vkir *civa- → kmd > ers murt. čiv 'hyvä, kunnollinen; komea, ylellinen', mkš murt. čiva 'hyvä, kunnollinen; vieraanvarainen' ims–ir konsonanttisuhteet kuten lainoissa huhta ja hoitaa; edellisessä myös samanlainen ims–md vokaalisuhde, jonka selittää ir sanan lainautuminen vasta esimd suppeiden vokaalien avauduttua; lähtömuoto = mia śiva- 'suopea, hyväntahtoinen, ystävällinen, rakas' < kie *ḱiwo- [e-asteella mia, lat ja ge edustukset]; ir muoto saattoi jäädä käytöstä zarathustralaisuuden syrjäyttäessä aiemmat uskonnot (vrt. uskontoon liittynyttä arjalaislainaa taivas)
Holopainen 2019: 260–2 - - Vastaan ksm *h ei voi palautua *č:hen (Aikio 2015); vanhoissakin ksm lainoissa *š → saa š (eikä s); ir lähtömuodon ie tausta [suhde e-asteisiin muotoihin] kiistanalainen (Lubotsky 1988)
Pystynen 2020 FUF: 79 + Tarkennus: = saa < *siwä ? ← keski-ir (skyytin) *siwa- vksm *-iwä > *-üwä myös sanoissa jyvä, syvä ja myötä; substituutiolle *s → *š paralleeleja kge lainoissa (Koivulehto 2016), ir lainoissa se saattaa rajoittua suppean vokaalin edelle, kuten sanassa huhta
Tuntematonta substraattia
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Holopainen 2019: 262 + - ← sbstr → kmd > ers murt. čiv 'hyvä, kunnollinen; komea, ylellinen', mkš murt. čiva 'hyvä, kunnollinen; vieraanvarainen' ims–md äännesuhteet epäsäännölliset [ks. tarkemmin]; *š tyypillinen äänne ksm substraattisanoissa (Aikio 2015)

Kooste esitetyistä vastineista: saaE sivvedh, L savvet '(haavasta) parata', P savvit '(lääkkeestä) parantaa (t. haava)', I savveeđ '(luusta) parata', Ko sââvvad, Ki саввэ '(haavasta) parata', ers murt. čiv 'hyvä, kunnollinen; komea, ylellinen', mkš murt. čiva 'hyvä, kunnollinen; vieraanvarainen', ma шу 'terveys; terve', udm шонер 'suora; oikea, virheetön, tarkka; rehellinen, oikeudenmukainen', ko шань 'ystävällinen, sydämellinen, mukava, rakastettava', unk ig[en] 'niin, joo, kyllä; sangen, hyvin'


EVE:n sana-artikkeli

EVE:hyvä

Keskustelu

Etymologiadata talk:imsm:hüvä