Etymologiadata:imsm:hüvä
*hüvä
Vastineet:
mksm. *hüvä < kksm. *šüwä < vksm. *šüwä (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
hyvä (Agr; yl.) ’gut’, hyvin, hyvittää, hyväksyä, hyväillä; hyvyys, (uud.) hyve; hyväkäs ’mokoma’, hyvästi, (jää)hyväiset
~ ink hüvä ’hyvä’, hüvvöittǟ ’hyvittää’, hüvvǖs ’hyvyys; omaisuus, tavarat’, hüväst ’hyvästi!’ | ka hyvä ’hyvä; onnellinen, tyytyväinen, miellyttävä; kaunis; runsas, sievoinen’, hyväillä ’hyvitellä, lohdutella; pitää hyvänä’, hyvitteä ’hyvittää, palkita, auttaa, lohduttaa’, hyvys ’hyvyys; hyöty; omaisuus’, hyvästi ’hyvin; (uud.) hyvästi!’ | ly hüvä ’hyvä’, hüvüz ’hyvyys, hyvä, hyöty’, hüväštš ’hyvin’ | ve hüvä ’hyvä’, hüvüz, h́üvüź ’hyvyys; varat, omaisuus’ | va üvä ’hyvä’, üvǖz ’hyvyys’ | vi hea, murt. hää ’hyvä’, hästi ’hyvin’ | li je̮vā ’hyvä; oikea’, je̮vīst ’hyvin’ (ksm *šüvä > lpKld šuvvă (T) ’hyvä’, Pi šuvies, Lu sjuvēs ’halukas’)
~ ink hüvä ’hyvä’, hüvvöittǟ ’hyvittää’, hüvvǖs ’hyvyys; omaisuus, tavarat’, hüväst ’hyvästi!’ | ka hyvä ’hyvä; onnellinen, tyytyväinen, miellyttävä; kaunis; runsas, sievoinen’, hyväillä ’hyvitellä, lohdutella; pitää hyvänä’, hyvitteä ’hyvittää, palkita, auttaa, lohduttaa’, hyvys ’hyvyys; hyöty; omaisuus’, hyvästi ’hyvin; (uud.) hyvästi!’ | ly hüvä ’hyvä’, hüvüz ’hyvyys, hyvä, hyöty’, hüväštš ’hyvin’ | ve hüvä ’hyvä’, hüvüz, h́üvüź ’hyvyys; varat, omaisuus’ | va üvä ’hyvä’, üvǖz ’hyvyys’ | vi hea, murt. hää ’hyvä’, hästi ’hyvin’ | li je̮vā ’hyvä; oikea’, je̮vīst ’hyvin’ (ksm *šüvä > lpKld šuvvă (T) ’hyvä’, Pi šuvies, Lu sjuvēs ’halukas’)
= ? lp sâvvet ’parantua (esim. haava)’ | mdE tšiv ’hyvä, kelvollinen’, M tšiva(ń) ’vieraanvarainen’ | ? tšer šu ’terve’, šu li ’tervetuloa’ | ? votj šońer ’suora, oikea, tosi, rehellinen, tarkka, sopiva’ | ? syrj šań ’hyvä’ | unk ig-: igen ’kyllä; sangen’ (perm ja unk sanat edellyttävät lähtömuotoa *šᴈŋᴈ, joka sm (ositt. myös md) kannalta olisi mahdollinen; lp sana viittaa sanansisäiseen *v-äänteeseen).
Lähdekirjallisuus:
- Wexionius 1650 Epitome 3:10 (sm ~ vi heh)
- Ganander 1786 NFL 1 220 (sm ~ vi hüwä, hä, hea)
- Sjögren 1830 GS 1 564 (+ va)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 85 (+ ve)
- Wiedemann 1871 MP 7:17:2 100 (+ li)
- Wichmann 1901 WotjChr 108 (+ votj syrj)
- T. I. Itkonen 1918 SUSA 32:3 49 (+ lpKld T; lpN hivve ’hyvä’ < sm)
- Ravila Vir 1932 374 (+ md)
- Toivonen 1936 NyK 50 454 (+ unk; lpKld T < ksm)
- E. Itkonen 1949–51 FUF 30 39 (sm ~ md; ? ~ votj syrj)
- SKES 1955 94 (sm ~ tšer)
- FUV 1955 82
- MSzFE 1971 316
- Häkkinen 1987 ES 58
- UEW 1988 499 (sm ~ md; ? ~ lp votj syrj unk)
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
---|---|---|---|---|---|---|
Wichmann 1901: 108 | = udm шонер 'suora; oikea, virheetön, tarkka; rehellinen, oikeudenmukainen', ko шань 'ystävällinen, sydämellinen, mukava, rakastettava' | |||||
Toivonen 1936 NyK: 454 | x | - | = ers murt. čiv 'hyvä, kunnollinen; komea, ylellinen', mkš murt. čiva 'hyvä, kunnollinen; vieraanvarainen', pe, unk ig[en] 'niin, joo, kyllä; sangen, hyvin' < ksgr *šᴕ̈ŋ́ᴕ̈ | |||
SKES 1955: s.v. hyvä | = ?saa[E] sivvedh, [L] savvet '(haavasta) parata', P savvit '(lääkkeestä) parantaa (t. haava)', md, ?maM шу 'terveys; terve', ?pe, unk ? < ksgr *šeŋ́ä | |||||
Bereczki 1972 NyK: 455 | - | Tarkennus: ≠ ma | ma ← tšuv [ks. tarkemmin] | |||
Grünthal 1992 Vir: 230–1 | x | Vastaan (puoltoargumentein) | kaikki sanat voi palauttaa *š-alkuisiksi; ims–saa edustus viittaa *ü:hün, jota pe kielissä vastaisi i̮; pe ja unk muodot edellyttävät *-ŋ-ää, saamen *-w-tä, ellei tämä ← ksm; ma ← tšuv [ks. tarkemmin] | |||
Koivulehto 2009 SUSA: 85–87 | - | Vastaan | esimd *-ŋ- > md -j- [eikä -v-] |
Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
---|---|---|---|---|---|---|
Ravila 1932 Vir: 374 | (Paasonen) = ers murt. čiv 'hyvä, kunnollinen; komea, ylellinen', mkš murt. čiva 'hyvä, kunnollinen; vieraanvarainen' | |||||
Grünthal 1992 Vir: 230–1 | x | + | = ?saaP savvit '(lääkkeestä) parantaa (t. haava)', md | ims ü:tä ja i:tä vastaa yleensä md e, mutta i on myös sanojen myydä ja ikä vastineissa; mkš -a voi olla < *-ä | ||
Koivulehto 2009 SUSA: 85–7 | x | Vastaan (puoltoargumentein) | esimd *-ü- > md -e- [eikä -i-]; jos ksm *hüvä < *šewä, sopisi md vastine, mutta saa sana tulisi selittää varhaiseksi ksm lainaksi | |||
Holopainen 2019: 260–2 | x | Vastaan (puoltoargumentein) | mordva viittaa asuun *čewä, ellei mkš ← ers < *šewä, imsm ja saa asuun *šiwä t. *šüwä |
Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
---|---|---|---|---|---|---|
Koivulehto 2009 SUSA: 85–87 | + | + | 0 | = saaP savvit '(lääkkeestä) parantaa (t. haava)' ← vksm *šiwä < *čiwä ← vkir *civa- → kmd > ers murt. čiv 'hyvä, kunnollinen; komea, ylellinen', mkš murt. čiva 'hyvä, kunnollinen; vieraanvarainen' | ims–ir konsonanttisuhteet kuten lainoissa huhta ja hoitaa; edellisessä myös samanlainen ims–md vokaalisuhde, jonka selittää ir sanan lainautuminen vasta esimd suppeiden vokaalien avauduttua; lähtömuoto = mia śiva- 'suopea, hyväntahtoinen, ystävällinen, rakas' < kie *ḱiwo- [e-asteella mia, lat ja ge edustukset]; ir muoto saattoi jäädä käytöstä zarathustralaisuuden syrjäyttäessä aiemmat uskonnot (vrt. uskontoon liittynyttä arjalaislainaa taivas) | |
Holopainen 2019: 260–2 | - | - | Vastaan | ksm *h ei voi palautua *č:hen (Aikio 2015); vanhoissakin ksm lainoissa *š → saa š (eikä s); ir lähtömuodon ie tausta [suhde e-asteisiin muotoihin] kiistanalainen (Lubotsky 1988) | ||
Pystynen 2020 FUF: 79 | + | Tarkennus: = saa < *siwä ? ← keski-ir (skyytin) *siwa- | vksm *-iwä > *-üwä myös sanoissa jyvä, syvä ja myötä; substituutiolle *s → *š paralleeleja kge lainoissa (Koivulehto 2016), ir lainoissa se saattaa rajoittua suppean vokaalin edelle, kuten sanassa huhta |
Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
---|---|---|---|---|---|---|
Holopainen 2019: 262 | + | - | ← sbstr → kmd > ers murt. čiv 'hyvä, kunnollinen; komea, ylellinen', mkš murt. čiva 'hyvä, kunnollinen; vieraanvarainen' | ims–md äännesuhteet epäsäännölliset [ks. tarkemmin]; *š tyypillinen äänne ksm substraattisanoissa (Aikio 2015) |
Kooste esitetyistä vastineista: saaE sivvedh, L savvet '(haavasta) parata', P savvit '(lääkkeestä) parantaa (t. haava)', I savveeđ '(luusta) parata', Ko sââvvad, Ki саввэ '(haavasta) parata', ers murt. čiv 'hyvä, kunnollinen; komea, ylellinen', mkš murt. čiva 'hyvä, kunnollinen; vieraanvarainen', ma шу 'terveys; terve', udm шонер 'suora; oikea, virheetön, tarkka; rehellinen, oikeudenmukainen', ko шань 'ystävällinen, sydämellinen, mukava, rakastettava', unk ig[en] 'niin, joo, kyllä; sangen, hyvin'