Etymologiadata:imsm:ikä

Sanatista

*ikä

Vastineet:

mksm. *ikä < kksm. *ikä < vksm. *ikä (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

ikä (Agr; yl.) ’Alter’, iätiaina’, ei ikänä (ikinä, ikiin, ikään) ’ei koskaan’, (kuka, mikä) ikänä(än) t. ikinätahansa’, iäksiainiaaksi’, ikään(sä)aivan, juuri, samoin’: ikään kuin, niin ikään, vastikään; ikämies, ikäpäiväelinpäivä, -aika’, iankaiken ( < iän-), iankaikkinen (Agr), iäkäs, iäinen (Hemm 1605), iäisyys (WK 1701), ikäinen, ikääntyävanheta’; iki, ikuinen, ikävä (ks. näitä)
~ ink ikäikä’, ikähīnikäinen’, ikkäinid.; ikuinen’, ikkǟaina’, ikinǟmilloinkaan’ | ka ikäikä’, ikähineikäinen; vanha, vanhahko’, ikäineikä (demin.); iän kestävä, ikuinen, elinkautinen’, ijäkäsiäkäs’ | ly igä, igaikä’, igäińe, igällineikuinen, iankaikkinen’ | ve igaikä’, igahīńe, igihīńeikivanha’ | va itšä, (Kukk) ikä id. | vi iga (g. ea) id., igane, igaline, eane, ealineikäinen’, eakasiäkäs, vanha’, iialgikoskaan, milloinkaan, ikänä, ikinä’ | li igāikä, elinaika’, igāliikäinen’ (sm > lpLu ihkēnis: kuhti i.kuka tahansa’, N ikkenâssii: gī i. id.; ksm > lp âkkeikä, elinaika, pitkä aika’)
= lp jâkkevuosi’ | mdE ije id. | tšer i, ij id., iäš, ijašvuotias’ | unk évvuosi’, éves-vuotinen, -vuotias’.
Lähdekirjallisuus:
  • Lindahl & Öhrling 1780 LL 11 (sm ~ lp âkke)
  • Ganander 1786 NFL 1 228 (+ vi)
  • Castrén Suomi 1844 31 (+ lp jâkke)
  • Ahlqvist 1856 WotGr 125 (+ va)
  • Ahlqvist Suomi 1857 99 (+ tšer)
  • Ahlqvist 1859 Anteckn 85 (+ ve)
  • Budenz 1869 NyK 7 26 (+ li mdE unk)
  • SKES 1955 103 (+ ka; ksm > lp âkke)
  • FUV 1955 83
  • MSzFE 1967 166
  • TESz 1 1967 812
  • Koivulehto 1985 CIFU 6 II 82 (< ieur *i̯ēgu̯ā, vrt. liett jėgà ’voima’, kr hḗbē ’nuoruuden voima, nuoruusikä, täysikasvuisuus’)
  • Häkkinen 1987 ES 62
  • UEW 1988 98

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Etymologiadata:imsm:ikä/th

EVE:n sana-artikkeli

EVE:ikä

Keskustelu