Etymologiadata:imsm:hukta

From Sanat
Jump to navigation Jump to search

*hukta

Vastineet:

  • Suomi: huhta
  • Karjala: huuhta
  • Vepsä:
  • Vatja:
  • Pohjoisviro: uht
  • Eteläviro:
  • Liivi:

mksm. *hukta < kksm. *šukta < vksm. *šukta (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

Etymologiadata:imsm:hukta/ssa

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Länsiuralilainen
Lähde, s. Väite Argumentit
Donner 1874 VW: 173 = еrs [чувто mkš] šufta ’puu’
Balttilaisperäinen
Lähde, s. Väite Argumentit
Itkonen T 1987 Vir: 179 = md; (Koivulehto) ← ba *šukta- vrt. av
Koivulehto 1990 NyK: 129 + + Tarkennus: = ers чувто, mkš šufta ’puu’ < *šukta ← ba *šukta, vrt. av (upa-)šuxta ’sytytetty’ Md ’kaski’ > ’puu’, vrt. vi kask ’kaski’ > ’koivu’; myös aisa on ba laina, jonka lähtömuodon vastine on säilynyt ar kielissä, muttei baltissa
Koivulehto 1991: 31 32 98 + Puolesta Varhaisia ie-peräistä viljelysanastoa on runsaasti, mm. kaski
Salo 1997: 51 104 + Puolesta Virosta tunnetaan viljanjyvän jälki vasarakirvesajan saviastiasta
Junttila 2012 SUST 266: 272 + - Vaihtoehtoisena Lähtömuotoa ei tavata ba kielistä; balttilaisperäistä kaskiviljelysanastoa ovat myös kulo sekä epävarmat halme ja ätelä, kun taas vanhin peltoviljelysanasto on germaanisperäistä
Arjalaisperäinen
Lähde, s. Väite Argumentit
Koivulehto 1999 Poluilla: 225–26 233 + + = ers чувто, mkš šufta ’puu’ < *čukta ← kir *tsukta- > av (upa-)suxta, pers sūxt sūxta ’sytytetty’, oss syğd Digor suğd ’käryävä, kärventynyt, palanut; palo, palopaikka’ Md merkitys ’puu’ < ’polttopuu’ t. ’kulomaalle kasvanut puu’, vrt. smLou kaski ’nuori koivu’; lähtömuoto ← kia *ćukta- < ie pf. partis. *ḱuk-to verbistä *ḱewk-e/o- ’palaa, hehkua’ (EWAia II 655-6); ims sanan taustaa valaisevat erityisesti oss merkitykset, myös samaan sanueeseen kuuluva sūg ’polttopuut, halot’ < ir *sauka- ’liekki, tuli’ < kir *tsauka-
Koivulehto 2000 JIEStM: 27 37 x + Puolesta Odotuksenvastainen md u (eikä o) viittaa lainaan; myös merkitykseltänsä läheiset tuhka, a(a)hku ja kaski sekä saaP gutna 'tuhka' ovat vanhoja lainoja ie kielistä
Koivulehto 2007 SUST: 253 + Puolesta Ur č ← kir ts myös lainoissa saaP muohcu (= sm mato) 'koi' ja (= ma udm) boazu 'poro'
Holopainen 2019: 264–65 x + x Tarkennus: < *šukta (ei **čukta) ← kir *tsuxta- (ei **tsukta-); md sanue erillislainaa; lienee lainautunut samoihin aikoihin kuin länsiuralilaiset substraattisanat Aikio (2015 LU 4–5) on osoittanut, että kur č aina > ims t; myös md sanoihin voidaan palauttaa *š-; md u viittaa nimenomaan rinnakkaislainaan, ja tällaiset äänteelliset erot ovat tyypillisiä länsiuralin substraattisanoille kuten lehmä ja vehnä; lainoille tyypillisesti ims merkitys on suppeampi kuin lähtökielen, md merkitys taas on laajentunut toiseen suuntaan; maanviljelyssanoista myös ohra on ← kir
Pystynen 2020 FUF: 79 + Tarkennus: ← keski-ir. *suxta- Äännesubstituutio *s → *š olisi katsottavissa ir. suppean vokaalin etiseksi, mille voitaisiin esittää rinnakkaistapauksena *hüvä

Kantasuomen balttilaislainat -teoksen koeversion artikkeli

Keskustelu

Etymologiadata talk:imsm:hukta